Konginkankaan bussiturmassa kuoli 23 ihmistä

Konginkankaalla Keski-Suomessa tapahtui maaliskuussa 2004 Suomen maantiehistorian pahin onnettomuus. Linja-auton ja paperirullia kuljettaneen rekan kolarissa öisellä tiellä kuoli 23 ja loukkaantui 15 ihmistä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tilausbussi, jonka matka päättyi maaliskuun 19. päivänä kahdelta yöllä Konginkankaalla, oli lähtenyt edellisenä iltana Helsingistä. Matkalaiset olivat menossa laskettelemaan Rukalle.

Bussissa oli 36 matkustajaa, kuljettaja ja matkanjohtaja. Valtaosa matkalaisista oli 14 - 18-vuotiaita ja useimmat olivat pääkaupunkiseudulta, joskin reitin varrelta oli poimittu mukaan muitakin. Noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen vastaan tuli täysperävaunullinen rekka-auto. Se oli viemässä täyttä lastia kirjekuoripaperia Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Helsingin Sompasaaren sataman kautta Puolaan. Tie oli suora, mutta jäinen pinta oli hyvin liukas. Tietä oli suolattu edellisenä iltana, mutta ilmeisesti suola ei ollut purrut peilipintaan, vaan oli jopa tehnyt siitä entistä arvaamattomamman. Paperirullat runtelivat bussin

Rekan kuljettaja menetti autonsa hallinnan pari sataa metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Rekan perävaunun vasen kulma osui suoraan bussin keulaan.

Törmäyksestä tuli erityisen tuhoisa, koska lähes 800 kilon painoiset paperirullat rikkoivat etukontin seinän ja sinkoutuivat sisälle bussiin. Sen etupää murskaantui onnettomuudessa täysin. Rekka sen sijaan säästyi vähin vaurioin.

Onnettomuudessa kuoli välittömästi 21 matkustajaa, bussin kuljettaja sekä matkanjohtaja. 15 muuta matkustajaa vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan. Heistä neljän vammat olivat erittäin vakavia ja yhdeksän vakavia. Vain kaksi bussissa olleista selvisi lievin fyysisin vammoin.

Kuolleista 20 oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, yksi Pylkönmäeltä, yksi Saarijärveltä ja yksi Porista. Nuorimmat olivat syntyneet vuonna 1986, vanhin 1947.

Viikonloppuna uhreja muistettiin jumalanpalveluksissa ja muistohetkin. Rukalla hiihtohissit pysähtyivät kuolleiden muistoksi. Surunvalitteluja tuli myös naapurimaiden valtionpäämiehiltä, ja Virossa laskettiin liput puolitankoon.

Turmapaikalla oli kolaroitu ennenkin Onnettomuuden tutkinta alkoi välittömästi perjantaina, ja seuraavalla viikolla asetettiin myös virallinen suuronnettomuuden tutkijalautakunta. Samoin päätettiin heti nostaa nelostien hoitoluokitusta Äänekoskelta pohjoiseen, eli tie määrättiin pidettäväksi sulana ympäri vuorokauden. Turmasta hengissä selvinneillä oli vain vähän kerrottavaa, koska kaikki oli tapahtunut hyvin nopeasti ja useimmat olivat olleet vähintään puoliunessa. Rekan kuljettaja sen sijaan oli tullut töihin vain 40 kilometriä ennen kuin onnettomuus tapahtui. Kuljettaja kertoi ajaneensa nopeusrajoituksen mukaista 80 kilometrin tuntivauhtia. Liukkautta hän ei kuitenkaan kertonut havainneensa ennen kuin perävaunu alkoi heittelehtiä. Tutkinnassa sekä rekan että bussin vauhdiksi törmäyshetkellä varmistui 60 - 70 kilometriä tunnissa. Onnettomuuspaikka oli poliisille vanhastaan tuttu: Äänekosken ja Pihtiputaan välisellä tieosuudella oli tapahtunut tavallista enemmän onnettomuuksia. Keski-Suomen tiepiirin mukaan tie on mäkinen, mutkainen ja nykyaikaisella raskaalle liikenteelle liian kapea, vain kahdeksanmetrinen. Bussiturma tapahtui kuitenkin hieman leveämmällä kohdalla, ohituskaistan juurella. Turvallisuuspäätöksiä heti, lisää tulossa Tutkijoiden väliraportti valmistui kesäkuussa. Raportissa käytiin yksityiskohtaisesti läpi tapahtumien kulku, mutta varsinaisia syitä ei esitetty tai johtopäätöksiä vedetty. Loppuraportti saataneen kesään 2005 mennessä, ja tuolloin on määrä sekä kertoa turman syyt että antaa turvallisuussuosituksia. Myös syyteharkinta rekankuljettajaa vastaan alkaa vasta loppuraportin valmistuttua. Poliisitutkinnassa häntä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksista. Tiehallinto veti kuitenkin omia johtopäätöksiä heti turman jälkeen. Kesäkuussa ilmoitettiin, että 2 300 kilometrillä päätieverkkoa kohennettaisiin kunnossapitoa talven tullen. Noin 400 kilometrillä päätös koski myös yöaikaa, jolloin pääteiden liikenteestä lähes puolet on raskasta. Elokuussa liikenne- ja viestintäministeriö antoi Tiehallinnolle kehotuksen vähentää oikeutta ajaa talvisin sataa kilometriä tunnissa. Nopeus alentui 600 - 800 tiekilometrillä. Sen sijaan raskaille ajoneuvoille suunnitellusta talvinopeusrajoituksesta, 70 km/h, päätettiin luopua. Ministeriö myös käynnisti laajan raskaan liikenteen turvallisuustutkimuksen. Sen määräaika umpeutuu maaliskuussa 2005. Myös tuosta selvityksestä koitunee päätöksiä teiden turvallisuuden parantamiseksi. Anniina Wallius, YLE (siirryt toiseen palveluun)

Aamun valjetessa uutinen levisi ympäri Suomea ja herätti suurta järkytystä. Onnettomuuspaikalle tuotiin koko päivän ajan kukkia ja kynttilöitä, ja virtuaalikynttilät syttyivät Internetissä.