Kioton ilmastosopimus sai Venäjän tuen

Maailman ympäristön tilasta huolestuneet viettivät juhlapäivää 22. lokakuuta, kun Venäjän parlamentti hyväksyi Kioton ilmastosopimuksen.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vuonna 1997 solmitun ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen oli ennen Venäjää vahvistanut 128 maata. Sopimuksen voimaantulon edellytys oli, että sen ratifioi 55 maata, jotka edustivat vähintään 55:tä prosenttia teollisuusmaiden vuoden 1990 hiilidioksiidipäästöistä. Ehdot tulivat nyt täyteen, ja ilmastosopimus astuu voimaan 16. helmikuuta 2005.

Venäjän liittyminen sopimukseen muodostui tärkeäksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti, että se pysyy sopimuksen ulkopuolella. Presidentti George Bush päätti jo ensimmäisen presidenttikautensa alussa, että Kioton sopimus tulisi liian kalliiksi Yhdysvaltain teollisuudelle ja elinkeinoelämälle.

Suomi ratifioi sopimuksen muiden EU-maiden lailla vuonna 2002.

Kioton tiukat velvoitteet - jatkoa valmistellaan Maapallon keskilämpötilaa on mitattu luotettavasti 1860-luvulta lähtien. Noista ajoista keskilämpötila on noussut 0,3 - 0,6 astetta. Voimakkainta nousu on ollut 1990-luvulta lähtien. Maapallon ilmaston sanotaankin olevan muutoksessa, joka on voimakkain yli 10 000 vuoteen. Kioton sopimuksessa teollisuusmaiden edellytetään vähentävän kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta 5,2 prosenttia. Tavoite on saavutettava vuosiksi 2008 - 2012. Yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi; Euroopan unionin yhteinen vähennysvelvoite on kahdeksan prosenttia. Osa maista joutuu vähentämään päästöjä, kun taas osa saa lisätä niitä.

Suomen on pidettävä kasvihuonepäästöt vuoden 1990 tasolla. Siinäkin on saavuttamista, koska päästöt ovat lisääntyneet viidenneksen vuoden 1990 jälkeen. Eniten, peräti 40 prosenttia, ovat lisääntyneet energiantuotannosta johtuvat päästöt. Liikenteen päästöt ovat nekin kasvaneet viisi prosenttia.

Meillä tavoite aiotaan saavuttaa tutuin keinoin: energiaa säästämällä, korvaamalla kivihiiltä ydinvoimalla ja vähentämällä liikenteen päästöjä. Osa päästöylimäärästä voidaan kuitata ostamalla päästökiintiöitä ulkomailta. Hyväksyttävä keino voisi olla muun muassa päästöjen leikkaamiseen tähtäävien hankkeiden rahoittaminen kehitysmaissa.

Kioton sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2012. Jatkosopimukseen olisi tärkeä saada mukaan Yhdysvaltain lisäksi ainakin kehittyneimmät kehitysmaat. Niistä Kiinan päästöjen lasketaan jo nykyisin olevan puolet Yhdysvaltain päästöistä. Uhkana on myös, että tulevaisuudessa maailmanmarkkinoille tarkoitetut tuotteet valmistetaan maissa, joilla ei ole päästövelvoitteita.

Muutos voimakkainta arktisilla alueilla Ilmaston lämpenemisen pysäyttämiselle antoi lisäpuhtia syksyllä julkaistu tutkimus ilmaston muuttumisen vaikutuksista arktisilla alueilla. Arktisen neuvoston aloitteesta syntynyt ACIA-tutkimusprojekti oli mahdollisimman arvovaltainen: työhön osallistui lähes 300 tutkijaa 15 eri maasta. Tutkimuksen mukaan ilmasto lämpenee koko arktisella alueella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla, jopa 4 - 7 astetta sadassa vuodessa. Vaikutukset ovat dramaattisia. Muun muassa pohjoisnavan jään arvioidaan tulevaisuudessa sulavan useana kesänä kokonaan. Todennäköistä on, että useita vuosia vanha jää häviää napaseudun merialueilta kokonaan. Vaikutukset eivät toki ole pelkästään kielteisiä: meriliikenne Aasiaan helpottuu ja pohjoisilla alueilla sijaitsevia öljy- ja kaasuesiintymiä päästään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Paradoksaalista on, että ilmastonmuutos johtuu suurelta osin juuri öljystä. Suomessakin lämpötila nousisi tutkimuksen mukaan useita asteita. Etelä-Suomen ilmasto alkaisi muistuttaa nykyistä pohjoissaksalaista ilmastoa ja Lapin ilmasto vastaisi nykyistä Etelä-Suomen ilmastoa. Vaikutukset olisivat moninaisia: sateet lisääntyisivät, arktisten eläin- ja kasvilajien esiintymisalue kapenisi ja tilalle tulisi uusia lajeja, metsäraja siirtyisi pohjoisemmaksi ja niin edelleen. Vaikutukset olisivat taas sekä kielteisiä että myönteisiä. Esimerkiksi metsien kasvu nopeutuisi, mutta samalla uudet olosuhteet olisivat eduksi myös metsien tuhohyönteisille ja lisäävät metsäpalojen ja myrskytuhojen mahdollisuutta. Tutkijoiden mukaan nopeita keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei ole. Saastepäästöjä vähentämällä muutosta voidaan kuitenkin hidastaa. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korostaa, että kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta. - Tämä sukupolvi päättää, missä ilmastossa lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat elämään. Ilpo Pajunen, YLE24 (siirryt toiseen palveluun)