Kannatuksen lasku ajoi kokoomuksen johtajuuskriisiin

Kokoomuksessa vuosi 2004 alkoi apeasti: mielipidekyselyt kertoivat puolueen kannatuslukujen olevan edelleen laskussa. Tyytymättömyys tilanteeseen sai jäsenistössä kyteneet muutoshalut heräämään, ja puolueen riveistä alkoi kuulua vaatimuksia puheenjohtaja Ville Itälän vaihtamiseksi.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Ensimmäiset tyytymättömyyden ilmaukset kuultiin heti tammikuussa yhdestä kokoomuksen suurimmasta ja vaikutusvaltaisimmasta piirijärjestöstä, Helsingin piiristä. 10. tammikuuta pidetyssä kokouksessa piirin hallitus vaati Ville Itälää vaihdettavaksi kesän puoluekokouksessa. Vaihtovaatimuksen taustalla oli pääkaupungin kokoomuslaisten tyytymättömyys pehmeää, sosiaaliliberaalia linjaa edustavaan Itälään. Heikko kannatus henkilöityi puoluejohtajaan Viimeiseksi pisaraksi mainittiin Helsingin Sanomissa julkaistu kysely, jossa kokoomus oli pudonnut perinteisesti vahvalla kannatusalueellaan Helsingissä sekä sosiaalidemokraattien että vihreiden taakse kaupungin kolmospuolueeksi. Kannatuksen lasku henkilöityi puoluejohtajaan. Helsinkiläiset laskivat huvenneen kannatuksen tietävän kokoomukselle häviötä syksyn kunnallisvaaleissa, jos johtoon ei saataisi Itälää jämäkämpää hahmoa kykypuolueen imagoa kohentamaan. Haastajaa Helsingin piirillä ei ollut Itälälle esittää. Epävirallisissa keskusteluissa yhtenä nimenä oli kuitenkin väläytelty kansanedustaja Jari Koskista. Puheenjohtaja Itälä ei ollut erovaatimuksista huolissaan. Päinvastoin hän piti linjaerimielisyyksien esiin nostamista hyvänä asiana, ja toivoi aiheesta lisää keskustelua. Vastuuta kokoomuksen kannatuksen laskusta Itälä ei halunnut ottaa yksin kantaakseen, sillä se oli alkanut jo ennen hänen puheenjohtajaksi tuloaan. Taistelu ryhmänjohtajan paikasta Samaan aikaan Itälä joutui vastatuuleen myös eduskunnassa. Ryöpytys sai alkunsa siitä, kun Itälän haastajaksi puheenjohtajavaalissa arveltu kansanedustaja Jari Koskinen ilmoitti pyrkivänsä kokoomuksen eduskuntaryhmän johtajaksi vuosikaudet ryhmää luotsanneen Ben Zyskowiczin paikalle. Lomamatkalla olleelle Zyskowiczille Koskisen ilmoitus tuli täytenä yllätyksenä. Hän halusi jatkaa ryhmänjohtajana ja ilmoitti taistelevansa paikastaan loppuun asti. Jari Koskinen puolestaan kiisti epäilyt siitä, että pyrkiminen ryhmänjohtajaksi liittyisi Ville Itälän asemaan. Koskinen sanoi, että jos hänet valittaisiin ryhmänjohtajaksi, hän ei pyrkisi kokoomuksen johtoon kesän puoluekokouksessa. Puoluejohtaja Itälä panttasi kauan ilmoitustaan, kumman kandidaatin puolelle hän aikoisi asettua ryhmänjohtajaäänestyksessä. Lopulta Itälä ilmoitti tukevansa Jari Koskisen valintaa koko arvovallallaan. Kantaansa hän perusteli sillä, että eduskuntaryhmän johdossa tarvittaisiin muutosta vuoden 2007 eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Muitakin syitä Itälän Koskisen puolelle asettumiselle esitettiin. Ratkaisun takana arveltiin olevan jonkinlaista revanssinhalua, sillä Ben Zyskowiczilla on vaikutusvaltainen asema Helsingin piirissä, joka oli aloittanut Itälän kampeamisen pois puoluejohtajan paikalta. Toisaalta ryhmänjohtajana Jari Koskinen ei myöskään olisi haastamassa Itälää puheenjohtajavaalissa. Koskisen häviö oli myös Itälän tappio

Ryhmänjohtajavaalin jälkeen puheenjohtajaspekulaatiot kiihtyivät kokoomusväen piirissä. Kansalaistenkin usko Itälään vaikutti horjuvan. Aamulehdessä julkaistiin mielipidekysely, jonka mukaan vain viidennes kokoomuksen kannattajista piti häntä parhaana ehdokkaana puolueen puheenjohtajaksi. Vanha johtaja väistyi uuden alun tieltä Maaliskuun alussa Itälä kutsui sitten koolle tiedotustilaisuuden, jota monet olivat jo osanneet odottaa. Itälä ilmoitti jättävänsä kokoomuksen puheenjohtajuuden ja pyrkivänsä sen sijaan europarlamenttiin. Päätöstään hän perusteli puolueen edulla ja halullaan antaa kokoomukselle "uusi alku". Päätöksen julkistamista olivat vauhdittaneet myös edelleen heikentyneet kannatusluvut. Radiouutisten kyselyn mukaan kokoomuksen kannatus oli laskenut helmikuussa 16,6 prosenttiin, kun se tammikuussa hipoi vielä 18 prosenttia. Itälän luopumisilmoitus pisti vauhtia puheenjohtajapeliin. Jo tammikuussa ehdokkaaksi ilmoittautunut Martin Saarikangas sai seuraa, kun myös kansanedustajat Jari Vilén ja Jyrki Katainen sekä europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström lähtivät maaliskuussa tavoittelemaan puolueen johtopaikkaa. Myöhemmin keväällä joukkoon liittyivät myös kansanedustajat Kimmo Sasi ja Ilkka Kanerva. Ehdokkaista Kanerva, Katainen sekä Matikainen-Kallström olivat mielipidekyselyissä ennakkosuosikkeja. Kokoomuksen puoluekokous pidettiin 4. - 6. kesäkuuta Seinäjoella. Puheenjohtajaäänestyksessä toiselle kierrokselle selviytyivät Jyrki Katainen ja Ilkka Kanerva. Voiton vei Katainen. Hän sai taakseen 534 kokousedustajaa, kun veteraanipoliitikko Kanerva joutui tyytymään 365:een. Kataisen johdolla hyvä vaalitulos Vuonna 1999 eduskuntaan noussut 33-vuotias Jyrki Katainen on kotoisin Siilinjärveltä ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Ennen kokoomuksen puheenjohtajaksi nousuaan hän toimi puolueen varapuheenjohtajana vuodesta 2001 alkaen. Linjapuheessaan Katainen määritteli kokoomuksen keskeisiksi arvoiksi kannustavuuden, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja välittämisen. Hänen mielestään kokoomus ei ole etujärjestö, vaan sitä tulisi tarjota ihmisille arvovaihtoehtona. Katainen tunnustautui myös Suomen Nato-jäsenyyden kannattajaksi. Puoluejohtajan alkutaipaleellaan Katainen on saanut kokea onnistumisen iloa. Syksyn kunnallisvaaleissa puheenjohtajan kasvoilla käyty kampanja toimi ja kokoomus nousi vaalivoittajaksi edellisiä vaaleja selvästi paremmalla 21,8 prosentin tuloksella. Myös loppusyksyllä julkaistut mielipidekyselyt kertoivat puolueen kannatuslukujen kääntyneen kaivattuun nousuun. Ulla-Marja Kokko, YLE24 (siirryt toiseen palveluun)

Ryhmänjohtajavaali pidettiin 2. helmikuuta. Voiton vei Ben Zyskowicz, joka valittiin jatkamaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana äänin 21 - 19.

Itälälle tulos merkitsi suurta arvovaltatappiota. Itälän mukaan vaalissa ei hävinnyt vain hänen tukemansa ehdokas vaan myös "puheenjohtaja Itälän linja". Itälä päätti kuitenkin jatkaa puolueen johdossa ja sanoi asettuvansa ehdolle myös seuraavalle kaudelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä taas lupasi antaa puheenjohtajalle täyden tukensa.