Kiina-ilmiö - uhkia ja mahdollisuuksia

Kiinan talouden jyrkkä kasvu jatkui myös vuonna 2004, ja alhaiset työvoimakustannukset houkuttelivat edelleen teollisuustuotantoa pois teollisuusmaista. Kehityssuunta on kriisin paikka länsimaiden teollisuustyöntekijöille, mutta voimakas kasvu ei hyödytä kaikkia kiinalaisiakaan; köyhyys on lisääntynyt etenkin maatalousvaltaisilla alueilla.

Suomessa Kiina-ilmiön symboliksi nousi vuoden 2004 aikana kemijärveläinen Salcomp, joka siirsi tuotantonsa Kiinaan, mikä lisäsi rajusti työttömyyttä lappilaiskaupungissa. Vuoden lopussa eduskunnan valtuuskunta vieraili Salcompin tehtaalla Shenzenissä ihastelemassa yhtiön menestystarinaa. Salcomp työllisti Kiinassa jo moninkertaisen määrän kuin koskaan Suomessa.

Kiina-ilmiön vakavuudesta esitettiin jälleen vuoden aikana täysin päinvastaisia arvioita lähinnä omasta eturyhmästä riippuen. Teollisuuden ja talouden vetäjät eivät yleisesti pitäneet kehitystä mullistavana, kun taas länsimaiden teollisuustyöntekijöiden järjestöt olivat erittäin huolissaan.

Toisaalta monen tutkimuksen mukaan työpaikkojen siirtyminen köyhempiin maihin ei ole mikään lopullinen niitti länsimaille. Kaikkia toimintoja ei voida siirtää pois, ja ulkomaisista investoinneista edelleen alle kolmasosa suuntautuu kehitysmaihin.

Ympäristöihmiset arvostelivat mm. Kioton sopimuksen Kiinalle ja muille kehittyville maille edullista päästökauppaa. Ihmisoikeusjärjestöt ja ay-liike olivat huolissaan myös teollistuvien maiden ihmisoikeuksista, mm. oikeudesta ammatilliseen järjestäytymiseen ja kunnon palkkaan.

Huoli myös muissa teollisuusmaissa Kiina-ilmiöstä kiisteltiin näkyvästi myös Yhdysvalloissa, missä presidentinvaalikisassa George Bush vannoi vapaan markkinatalouden nimeen, kun taas demokraattien John Kerry haluisi helpottaa yritysten investointeja kotimaahan. Vuonna 2004 suurista investoinneista Kiinaan kertoi mm. General Motors. Saksassa ilmiö sai täysin uusia piirteitä, kun ammattiliitot suostuivat kovan paineen alla palkkojen nollakorotuksiin ja työajan lisäämiseen ilman erityistä korvausta. Etenkin Volkswagenilla istuttiin vuoden aikana tiuhaan neuvottelupöydässä, ja työntekijät suostuivat jäädyttämään palkankorotukset vuoteen 2007 asti. Työnantaja puolestaan takasi työpaikat vuoteen 2011 asti. Keski-Euroopassa työnantajien markkinoita parantavat uudet EU-maat, joissa työn kustannukset ovat reippaasti esimerkiksi Saksaa alhaisemmat. Myös Suomessa työnantajat kertoivat luottavansa Itä-Euroopan korttiin; Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjä TT liputti alkuvuodesta etenkin Viron, Puolan ja Unkarin halvempien kustannusten puolesta. Teollisuuden työllisyys laskee

Suomalaisten yritysten kansainvälisissä tytäryhtiöissä työskenteli vuonna 2004 yli 300 000 työntekijää, mikä on kaksinkertaisesti 1990-luvun puoliväliin nähden. Määrä on kasvanut nopeimmin kehitysmaissa ja etenkin Kiinassa. Kiinalaisen tuotannon kasvu toi toisaalta lisää rahaa Suomeenkin, sillä mm. teräsyhtiö Rautaruukki kertoi tuloksensa moninkertaistuneen etenkin Kiinan-kysynnän vuoksi. Nähtäväksi jää, parantaako kasvu toisaalla siis myös työllisyyttä Suomessa. Työnantaja moittii Suomen työn kalleutta Työnantajajärjestö EK muistutti tuponeuvottelujen alla suomalaisen työn kalleudesta. EK:n selvityksen mukaan Suomen palkka- ja työvoimakustannukset ovat EU-maiden neljänneksi korkeimmat ja euroalueen kolmanneksi korkeimmat. EK:n mukaan myöskään työajan pituus ei ole Suomessa kilpailukykyinen. Yhtälö ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Vaikka suomalaisten palkat ovatkin suhteellisen korkeat, niin työn tuottavuus, pankkilaitos, koulutusjärjestelmä, yhteiskuntarauha, vähäinen korruptio, ympäristön hoito ja ihmisoikeudet ovat seikkoja, jotka puhuvat Suomessa pidettävän tuotannon puolesta. Työntekijäjärjestöissä ihmeteltiinkin työnantajien jyrkkiä linjauksia. SAK:n mukaan työn tuottavuus on Suomessa hyvä ja työpäivän pituuskin on länsimaista keskitasoa. Kasvua ja köyhyyttä Ekonomistit arvioivat jälleen vuonna 2004, että maailmantalouden suuri uhka oli Kiinan talouden ylikuumeneminen. Kiinan talous kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, ja teollisuustuotanto lisääntyy sitäkin kiivaampaa tahtia. Maailmanpankki uskoo talouskasvun auvoisuuteen, ja se arvioikin köyhyyden vähentyneen mm. Kiinassa ja Intiassa dramaattisesti 2000-luvun aikana, mikä johtuu etenkin nopeasta teollistumisesta. Maailmanpankin puheita tukee se, että YK:n ruokaohjelman ruoka-apu Kiinalle päätettiin lopettaa ja Kiinasta tulee ruokaohjelman maksajia. Kasvu on varmasti hyödyntänyt joitakin kiinalaisia, mutta Kiina raportoi vuonna 2004 köyhyydessä elävien määrän lisääntyneen rajusti. Se johtuu etenkin siitä, että markkinatalouden myllerryksessä maaseudun viljelijäväestö on joutunut luopumaan ammatistaan. Kiinan teollisuuden kasvu on tuonut maahan myös lisää ympäristöongelmia. YK raportoi vuonna 2004, että Kiinan merialueista monet olivat kuolleet kokonaan. Ympäristövauriot johtuvat osaksi maan kasvaneesta öljynkulutuksesta, joka luo paineita myös öljyn maailmanmarkkinahintaan. Teollisuuden kasvavaan tarpeeseen Kiina on päättänyt rakentaa myös lisää kiisteltyä ydinvoimaa. Kiinalaisen kalenterin mukaan vuonna 2004 vietettiin apinan vuotta. Sen mukaan luvassa oli jyrkkiä muutoksia, runsain mitoin hauskuutta, petosta ja menestystä, mutta myös vastoinkäymisiä. Apinan vuoden moninaisuus oli myös osuva kuvaamaan Kiina-ilmiön erilaisia haittoja ja hyötyjä eri maille ja ihmisille. Paavo Rytsä, YLE24

1990-luvun laman jälkeinen työpaikkojen kasvun kausi hiipui vuosituhannen alussa, ja vuosina 2002 - 2004 Suomesta hävisi noin 45 000 teollisuustyöpaikkaa.