Nepal, valtio maailman katolla

Nepal on Himalajan eteläisellä rinteellä Intian ja Kiinan välissä sijaitseva kuningaskunta, joka onnistui pysyttelemään ulkomaalaisilta suljettuna aina vuoteen 1951. Se on myös yksi maailman köyhimmistä maista, joka on kipeästi riippuvainen saamastaan kehitysavusta.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Varhaisimmat merkinnät Nepalista ovat ajalta 600 - 700 ennen ajanlaskun alkua ja ne kertovat alueelle Mongoliasta saapuneista kirati-heimon jäsenistä. Samalta ajalta on peräisin myös tieto, jonka mukaan itse Buddha olisi syntynyt Nepalissa noin 568 eKr. Lammaspaimenina toimineet kiratit hallitsivat aluetta aina 400-luvulle saakka; tuolloin viimeisen heimokuninkaan kukisti pohjoisintialainen licchavien dynastia. Licchavit olivat kauppiaita, joiden niin etelään kuin pohjoiseenkin suuntautunut kaupankäynti vaurastutti aluetta. Licchavien loisteliaan valtakauden jälkeen koittivat epävarmat ja väkivaltaiset ajat, joista puhutaankin usein Nepalin historian pimeänä ajankautena. Kuningaskunta kuitenkin säilyi ja jopa kasvoi edelleen; tämän takasi Katmandun laakson suojattu sijainti Himalajan vuoristossa. Nykyisen Nepalin rajat alkoivat hahmottua 1700-luvun loppupuoliskolla, kun alueen lukuisat pienet kuningaskunnat yhdistyivät indoeurooppalaisen gurkha-dynastian johdolla. Nepalilaisten alkuperäisheimojen lisäksi alueelle vaeltaneet ja sinne asettuneet intialaiset ja indonepalilaiset kansat ovat jättäneet jälkensä kielten ja uskontojen kirjon. Virallisen kielen asema on nepalilla eli gorkhalilla, mutta maassa puhutaan kymmenkuntaa muutakin kieltä, esimerkiksi biharia, nevaria ja maithilia. Valtionuskontona on hindulaisuus, jonka lisäksi maassa on buddhalaisia, muslimeja ja kristittyjä. Uskonnon vaihtaminen on lain mukaan kiellettyä, mutta tästä huolimatta kristittyjen määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Hallitusten vaihtuvuus synnyttänyt epävakautta Perustuslailliseen monarkiaan Nepalissa siirryttiin 1990-luvun alussa laajan kansanliikkeen painostuksesta. Tätä ennen valtiomuotona oli ollut perinnöllinen monarkia. Monipuoluejärjestelmää tosin oli kokeiltu aikaisemminkin, vuonna 1959. Tuolloin kansa ei kuitenkaan saanut nauttia demokratiasta pitkään, sillä kuningas kumosi perustuslain jo 1960. Seuraavan kerran nepalilaiset pääsivätkin vaaliuurnille vasta vuonna 1992. 1990-luvun puolivälin jälkeen Nepalin vakautta ovat horjuttaneet hallituksen joukkojen ja maolaississien väliset yhteenotot, jotka ovat vaatineet tähän mennessä ainakin 11 000 ihmisen hengen. Tyystin oman lukunsa muodostaa kuningashuoneessa kesällä 2001 sattunut ampumavälikohtaus, jonka seurauksena nykyinen hallitsija Gyanendra nousi valtaan. Välikohtaus sysäsi liikkeelle tapahtumien sarjan, jonka jäljiltä hallitus on vaihtunut jo yli kymmeneen otteeseen. Maatalouden tehottomuus ongelma Maantieteellisesti Nepalin pohjoisosaa hallitsee Himalaja, jonka Mount Everest kohoaa 8 850 metrin korkeuteen ja ansaitsee näin maailman korkeimman vuorenhuipun nimikkeen.

Maataloudesta hankkii elantonsa yli 80 prosenttia nepalilaisista. Yleisimpiä viljelykasveja ovat riisi, vehnä, maissi, sokeriruoko ja peruna. Karjatalouden ja etenkin lihantuotannon merkitys on jäänyt uskonnollisista syistä viljelyä vähäisemmäksi, maitotiloja maassa on kylläkin runsaasti.

Maatalous ei kuitenkaan ole pystynyt tuottamaan tarpeeksi ruokaa ripeää vauhtia lisääntyvän väestön tarpeiksi. Pulmaa on yritetty ratkaista hakkaamalla aina vain enemmän metsää viljelymaiksi ja alkamalla viljellä myös vuoristojen rinteitä. Tämä on kuitenkin johtanut vain uusiin ongelmiin, kuten eroosioon ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Elämää kehitysavun varassa Nepal on maailman köyhimpiä maita, jonka väestöstä yli 40 prosenttia on aliravittuja. Terveydenhuolto on alkeellista ja keskimäärin nepalilainen voi odottaa elävänsä 60 vuoden ikäiseksi. Väestöstä osaa lukea noin 40 prosenttia, naisista tosin vain neljännes, mikä luku on maailman alhaisimpia. Vuorille vaeltamaan saapuneet matkailijat ovat tuoneet maahan kipeästi kaivattua ulkomaista valuuttaa, mutta tämäkin tulolähde on viime vuosina tyrehtynyt, kun alati yltyvät väkivaltaisuudet ovat saaneet turistit harkitsemaan kahdesti maahan tulemisen viisautta. Turistien väheneminen näkyy brutaalisti myös tilastoissa: kun Nepalin talous kasvoi vielä vuonna 2000 jopa 6,4 prosentin vauhtia, niin ajanjaksona 2001 - 2002 päästiin ainoastaan 0,8 prosentin kasvuun. Maan talouden pelastajaksi on tarjottu Nepalin runsaita vesivaroja. Ehdotusten mukaan vesivarantojen avulla voitaisiin tuottaa sähköä, joka myytäisiin edelleen naapurimaahan Intiaan. Nämä pohdinnat ovat kuitenkin tyssänneet luonnonsuojelijoiden vastustukseen. Nepal onkin kipeästi riippuvainen kehitysavusta, joka muodostaa noin puolet sen vuotuisesta budjetista. Maa on myös yksi Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta kehitysyhteistyön kumppanimaasta. Nepal saa olla tarkkana, sillä sen sekasortoista tilannetta pitävät silmällä myös kehitysapua myöntävät maat. Suurista avunantajista muun muassa Yhdysvallat on jo kehottanut maan hallitusta tehostamaan toimiaan rauhan saavuttamiseksi ja ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Anna Sirkka, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Nepalin sekasorto ei rauhoitu (siirryt toiseen palveluun) Kuningas myrskyn silmässä (siirryt toiseen palveluun)

Nepalin keskiosan muodostaa matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Katmandun laakso, maan tiheimmin asuttu alue. Maan eteläosa on puolestaan kapeaa alankoaluetta, jossa kasvaa trooppista metsää ja savannia. Näille alueille on keskittynyt Nepalin pääelinkeino, maatalous.