Otsonikerros ohentunut selvästi pohjoisessa

Otsonikerros pohjoisella napaseudulla on ollut tänä talvena ennätysohut, kertovat Cambridgen yliopiston tutkijat.

luonto

Otsonikerroksen oheneminen on jatkunut siitä huolimatta, että sitä tuhoavat yhdisteet ovat vähentyneet vuoden 1987 Montrealin sopimuksen myötä.

Talvella 1999 - 2000 otsonikerros oheni lähes yhtä paljon kuin tänä talvena. Tutkijat olivat toivoneet, että tilanne on kohenemassa, koska otsonikerrosta tuhoavat saasteet ovat vähentyneet.

Heidän mukaansa ohenemisen kiihtyminen jälleen tänä talvena ei johdukaan saasteista, vaan on ilmastonmuutoksen sivuvaikutus. Ilmaston muuttuminen on tehnyt helpommaksi kemialliset reaktiot, joissa saasteet tuhoavat otsonia.

Kasvihuoneilmiön edetessä maan pinnan lähellä ilma lämpenee, mutta otsonikerroksen kohdalla jäähtyy. Siten siellä esiintyy yhä useammin matalia lämpötiloja, jotka mahdollistavat otsonikerrosta tuhoavat reaktiosarjat.

Tämä voikin merkittävästi hidastaa otsonikerroksen toipumista. Cambridgen ylipiston tutkijat arvioivat, että voi viedä 50 vuotta, ennen kuin tilanne paranee.

Otsonikerros ohentui talven aikana noin 30 prosenttia. Ensi merkkejä ohenemisesta havaittiin tammikuussa ja oheneminen kiihtyi helmi-maaliskuussa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla ilman sekoittuminen oli nopeampaa kuin Etelänapamantereella, joten otsonikerrokseen ei syntynyt etelästä tuttuja otsoniaukkoja. Seurauksena oli kuitenkin otsonikerroksen oheneminen koko pohjoisen pallonpuoliskon yllä, kertoo tutkja John Pyle.

Otsonikerroksen paksuus vaihtelee vuodenaikojen vaihdellessa, mutta ihmisen ilmakehään päästämät kemikaalit ovat kiihdyttäneet ohenemista. Otsonikerros suojaa maata ultraviolettisäteilyltä, joka lisää syöpäriskiä.

Cambridgen yliopistossa käynnistyi viime vuonna viisivuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään otsonikerroksen tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen yhteyttä.

Lähteet: Guardian, YLE24