1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vieraita valtiaita ja modernin ajan koettelemuksia

Valko-Venäjän nykyiset rajat ovat muodostuneet vasta toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Poliittisen yhtenäisyyden ja alueellisen itsenäisyyden sijaan maa koostui aikoinaan useista eri ruhtinaiden hallitsemista alueista.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kristinuskon arvioidaan saavuttaneen myös Valko-Venäjän alueen sen myötä, kun Kiovan suuriruhtinas Vladimir, useampien uskontojen välillä ensin puntaroituaan, päätyi valitsemaan alamaistensa uskoksi kristinuskon sen kreikkalaiskatolisessa muodossa.

Nykyisen Valko-Venäjän alue kuului keskiajalla Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja maassa käytettiin virallisesti valkovenäjävaikutteista kirkkoslaavia.

Myöhemmin alue tuli hallitsijoiden avioliittojen kautta osaksi niin kutsuttua henkilöunionia Puolan kanssa. Tällöin yhteiskunnan ylemmät kerrokset omaksuivat puolan valkovenäjän jäädessä kansan kieleksi.

Seuranneesta radioaktiivisesta laskeumasta peräti 70 prosenttia päätyi Valko-Venäjän ylle. Asiaa ei parantanut myöskään se, että onnettomuusalueen raivaustöihin osallistui 600 000 neuvostokansalaista, mukana oli luonnollisesti myös valkovenäläisiä.

Kaikkiaan viidennes viljelymaasta tuhoutui katastrofin seurauksena.

Tänä päivänä onnettomuuden koskettamalla alueella asuu edelleen 1,5 miljoonaa ihmistä. Valko-Venäjä panostaa voimakkaasti alueen elinkeinon, joka on maatalous, elpymiseen. Alueen asukasmäärän huomioon ottaen tämä lieneekin välttämättömyys, mutta paikalliset tutkijat asettavat strategian turvallisuuden kyseenalaiseksi.

Viranomaiset yrittävät muun muassa maataloustuotteiden säteilymittauksin saada kansalaiset jättämään käyttämättä saastuneet elintarvikkeet.

Saastuneilla alueilla eläviä lapsia on kuljetettu perinteisesti viettämään oleskelujaksoja saastumattomassa ympäristössä länsimaissa. Viime vuonna Lukashenko kuitenkin julisti matkojen olevan luonteeltaan korruptoivia ja niitä koskevia säännöksiä tiukennettiin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lasten kilpirauhassyöpä oli vuonna 1999 jopa satakertaistunut verrattuna onnettomuutta edeltäneeseen aikaan.

Elina Kuitto (siirryt toiseen palveluun) YLE24 Valko-Venäjä - eristäytyneenä Euroopan sydämessä? (siirryt toiseen palveluun) Lukashenkon hahmo hallitsee politiikkaa (siirryt toiseen palveluun)

Puna-armeija valtasi kaupungin takaisin natseilta kolmen vuoden päästä kesäkuussa 1944. Ortodoksijuutalaisuudella oli perinteisesti ollut kaupungissa vahva sija ja ennen sotaa Vitebskissä olikin vielä yli 20 synagogaa.

Sotatoimien jäljiltä kaupunki oli raunioina ja lähes kolmannes asukkaista menehtynyt joko taisteluissa tai keskitysleireillä. Tänä päivänä kaupungissa ei juuri juutalaisväestöä ole.

Chagall itse muutti maasta jo vuonna 1922 ja kuului neuvostoaikana julkisesti vaiettuihin, länsimaisiksi luokiteltuihin taitelijoihin. Taiteilijan töissä juuret ja kotikaupungin luomat mielikuvat kuitenkin näkyivät aina. Nykyään Chagallin asema on tietenkin kotimaassaankin tyystin toinen.

Sodan loppuessa myös Puolaan aiemmin kuulunut Valko-Venäjän osa liitettiin Neuvostoliittoon.

Minsk tuhoutui sotavuosina jopa 90-prosenttisesti. Tästä syystä pääkaupungin nykyinen arkkitehtoninen ilme onkin pääosin peräisin neuvostokaudelta.

Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat kulttuurin venäläistämisen aikaa. Valko-Venäjä kuului Neuvostoliiton varakkaimpiin tasavaltoihin. Talouden selkäranka olivat teollisuus, muun muassa konetuotanto, ja maatalous. Suuret kollektiivitilat pystyivät toimittamaan tuotteita eri puolille Neuvostoliittoa.

Tshernobylin ydinonnettomuus ei unohdu Reaktori numero neljän räjähtäessä huhtikuussa 1986 Ukrainan Tshernobylissa, oli naapuri Valko-Venäjä suoraan vaaravyöhykkeellä.

Mutkat suoraksi vetäen voi sanoa, että Valko-Venäjä kuului osittain tai kokonaan näihin kahteen maahan, kunnes se 1700-luvun lopusta lähtien tuli osaksi Venäjää.

Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1918. Itsenäisyyspyrkimykset jäivät kuitenkin sillä kertaa lyhytikäisiksi ja jo seuravana vuonna maasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta.

Muutaman vuoden sisällä läntinen osa maata päätyi jälleen osaksi Puolaa.

Viime vuosisata merkitsi koettelemuksia 1900-lukua ei todellakaan voi kutsua Valko-Venäjän kannalta helpoksi. Stalinin puhdistukset 1930-luvuilla ulottuivat valkovenäläisiin toisinajattelijoihin ja intellektuelleihin. Kaikkiaan 100 000 ihmistä teloitettiin ja tuhansia lähetettiin vankileireille Siperiaan. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksessä menehtyneiden määrästä liikkuu eroavia arvioita. Enimmillään surmansa sanotaan saaneen yli kahden miljoonan ihmisen. Merkittävä osa näistä oli juutalaisia. Esimerkiksi pääkaupunki Minskin asukkaista oli ennen sotaa uskoltaan juutalaisia kaksi viidesosaa. Kuuluisista valkovenäläisistä ei voi olla mainitsematta maailmankuulua taidemaalaria Marc Chagallia (siirryt toiseen palveluun) (1887-1985). Juutalaisen Chagallin sadunomaista taidetta innoittaneen kotikaupungin Vitebskin kohtalo kuvaa Valko-Venäjän kokemia muutoksia ja koettelemuksia.

Saksalaiset miehittivät maan kolmanneksi suurimman kaupungin ja koko Valko-Venäjän vuonna 1941.

Lue seuraavaksi