1. yle.fi
  2. Uutiset

Sota päättyi - päättyikö konflikti?

Savimbin surma toi Angolalle rauhan, mutta jotkut epäilevätt, ettei sodan päättyminen sotilaallisin keinoin antanut parhaita eväitä rauhalle. Kansan toiveikkaita mielialoja ovat rapauttaneet jatkuva köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset, korruptioepäilyt ja uudistusten hitaus. Toivoa tuovat ensi vuodeksi luvatut vaalit.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tarkkailijat pelkäävät, että Angolan suuret luonnonrikkaudet voivat johtaa konfliktiin muuallakin kuin Cabindassa, jos kansa ei pääse hyötymään niiden tuomasta talouskasvusta. Tyytymättömyyttä lisäävät epäilyt, että miljardien dollarien öljytulot ovat päätyneet vääriin taskuihin.

Human Rights Watch -järjestön raportin mukaan hallituksen kirstuista epäillään kadonneen yli neljän miljardin dollarin arvosta öljyrahoja vuosina 1997 - 2002. Tämä vastaa saman ajan sosiaali- ja humanitaarisia menoja. Korruption vastaisen järjestön Transparency Internationalin viime vuotisessa 146 maan vertailussa Angola oli sijalla 133 eli 14. korruptoitunein. Monet angolalaiset myös kummastelevat, mikseivät öljyntuotannon kasvu ja hinnannousu näy vieläkään elintason kohenemisena. Toiset kuitenkin muistuttavat, että kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä vie aikansa ennen kuin kasvu alkaa näkyä ihmisten arkipäivässä. Suuri osa öljytuloista kuluu vielä kasvaneen tuotannon vaatimien investointien rahoittamiseen sekä mittavan ulkomaanvelan maksuun. Toissa vuonna Angolan velka oli yli yhdeksän miljardia dollaria. Toisaalta suhteellisen helpot öljydollarit voivat vähentää intoa investoida monipuolisempaan ja työvoimavaltaisempaan teollisuuteen, joka hyödyttäisi enemmän tavallisia kansalaisia. Jotkut myös arvostelevat hallitusta siitä, ettei peruspalvelujen parantaminen ole puheista huolimatta ollut tarpeeksi korkealla sen tärkeysjärjestyksessä. Vaalit luvassa - poliittinen väkivalta kasvussa

Angola on nimellisesti demokraattinen, mutta nykyinen vallanjako perustuu vuoden 1992 vaaleihin ja oppositio on arvostellut hallitusta demokraattisten uudistusten hitaudesta. Pitkän viivyttelyn jälkeen hallitus on viimein luvannut pitää vaalit ensi vuonna ja 63-vuotias presidentti José Eduardo dos Santos on jopa sanonut, ettei ehkä asetu ehdolle.

Vaalit ovat kuitenkin mittava ja kallis haaste. Ennen kuin ne voidaan järjestää, hallituksen on parannettava tieverkostoa, rakennettava siltoja ja raivattava miinoja, jotta kampanjoijat ja äänestäjät voivat liikkua vapaasti. Kuusi miljoonaa angolalaista on lisäksi sodan jäljiltä ilman henkilötodistusta ja monin paikoin puuttuu myös äänestämistä ja ääntenlaskentaa varten tarvittavia rakennuksia sekä tietoliikenneyhteyksiä.

Huolta tuovat myös viime kuukausina lisääntyneet poliittiset väkivaltaisuudet. Angolan pääpuolueet ovat julkisesti julistaneet, ettei Angolassa ole poliittista suvaitsemattomuutta. Unitan ja muiden oppositiopuolueiden edustajat ovat kuitenkin kertoneet hyökkäyksistä tukijoitaan kohtaan, ja Unitan ja MPLA:n tukijoiden väliset yhteenotot ovat yleistyneet.

Eteläisen Afrikan vaali-instituutin edustajan Martinho Chachiuan mukaan yhteenotot ovat keskittyneet ennen kaikkea maakuntiin, joiden taloudellinen tilanne ei ole rauhan aikana kohentunut. Hän uskookin, että kyseessä on ennemminkin kilpailu niukoista resursseista kuin poliittisista kiistoista.

Ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat, tiedonvälityksessä ongelmia Ihmisoikeusloukkaukset olivat sodan aikana Angolassa arkipäivää, ja vaikka tilanne onkin parantunut, loukkaukset ovat yhä yleisiä. Mm. ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch sekä USA:n ulkoministeriö kertovat raporteissaan poliisin ja turvallisuusjoukkojen väkivallasta, surmista, raiskauksista ja muusta kidutuksesta, katoamisista ja mielivaltaisista pidätyksistä. Paikoin myös rauhanomaisia mielenosoituksia on tukahdutettu ja hallitusta arvostelleita toimittajia uhkailtu, pahoinpidelty ja asetettu syytteeseen. Riippumattomia tiedotusvälineitä on, mutta mm. valtakunnallinen radio ja televisio ovat valtion valvonnassa ja jättävät yleensä kritisoimatta hallitusta. Yksi vakavimmista ihmisoikeusongelmista on naisten oikeuksien polkeminen, johon lainsäädäntö, poliisi ja oikeuslaitos eivät riittävästi puutu. Seksuaalinen ja kotiväkivalta ovat yleisiä, mutta lainsäädäntö ei tuo tarpeeksi turvaa sitä vastaan. Naiset harvoin edes ilmoittavat tapauksista poliisin asenteellisuuden vuoksi ja julkitulleetkin rikokset jäävät usein rangaistuksetta, koska oikeuslaitos ei monin paikoin toimi, ihmisoikeusjärjestöt kertovat. Naisia syrjitään myös perintö- ja omaisuusasioissa, koulutuksessa ja työelämässä. Naisista lukutaitoisia on miehiä selvästi vähemmän, kansanedustajista 16 % ja ministereistä kolme. Naiset saavat samasta työstä yleensä pienmpää palkkaa kuin miehet ja raskaana olevia uhkaavat potkut. Rauhanratkaisu ei paras mahdollinen Vaikka taistelujen päättyminen vuosikymmeniä sotineessa Angolassa oli sinänsä suuri saavutus, konfliktinratkaisun edistämiseen keskittyvä Conciliation Resources -järjestö arvioi, ettei maa saanut rauhan rakentamiseen parhaita eväitä. Pitkällisistä neuvotteluista huolimatta rauha oli lopulta "yhden luodin ratkaisu", sotilaallinen voitto, jonka MPLA saavutti surmaamalla Unitan johtajan. Sotilaallinen ratkaisu ei CR:n mukaan ole kuitenkaan toivottava keino päättää pitkiä sisällissotia. Se vahvistaa voittajan valtaa ja vähentää tarvetta puuttua konfliktin perussyihin. Järjestö huomauttaa, että kestävä rauha vaatii neuvotteluja ja demokraattista prosessia, joissa hyväksytään yhteiset normit valtiolle ja yhteiskunnalle. Angolassa kuitenkin sovittiin lähinnä poliittisesta vallanjaosta ja sodan päättämisestä. Rakenteellisten ongelmien ratkominen jätettiin myöhemmäksi eikä huomiota juuri kiinnitetty siviiliväestön henkiseen toipumiseen. Keskeisenä puutteena tarkkailijat pitävät sitä, että sodanaikaisista rikoksista myönnettiin yleinen armahdus. Sotarikosten jättäminen puimatta estää uhrien toipumista, minkä vuoksi rikosten tunnustamisesta ja anteeksipyynnöstä pitäisi tehdä osa sovintoprosessia. Tarkkailijat katsovatkin, että Angolan rauhan kestävyyden kannalta keskeistä on, onnistuuko maa vähentämään köyhyyttä ja lisäämään demokratiaa sekä kohentamaan angolalaisten yhteistä kansallistunnetta etnisen vastakkainasettelun sijaan. Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Taisteluja neljä vuosikymmentä (siirryt toiseen palveluun) Talous kasvaa, köyhyys ei hellitä (siirryt toiseen palveluun) Angola toipuu hitaasti sodasta (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi