Syke: Yleistynyt merimetso pelättyä haitattomampi

Merimetsojen kanta runsastui Suomessa 60 prosenttia edellisvuodesta. Kuluneena kesänä Suomessa pesi 4 600 merimetsoparia, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).

luonto

Merimetsojen tulo Suomeen on ollut erittäin nopeaa. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomen rannikoilla ei ollut merimetsoja käytännössä lainkaan.

Puolet merimetsoista pesii Suomenlahdella, mutta kanta runsastuu nopeimmin Selkämerellä. Merimetsolla oli kesällä Suomessa 26 yhdyskuntaa.

Syke seuraa tarkasti merimetsokannan kehitystä. Merimetso on rauhoitettu lintu ja suurin osa sen yhdyskunnista asuu suojelualueilla.

Suojelusta huolimatta merimetson pesinnän häirintää tapahtuu yleisesti. Sen katsotaan heikentävän kalastajien saaliita ja tuhoavan pesimäluotonsa ulosteillaan.

Syken tutkimus ei tue näitä väitteitä.

Kun merimetso syö pesimäaikanaan noin puoli kiloa kalaa päivässä, puolet tästä on särkeä ja kolmannes ahventa ja kivinilkkaa. Syke arvioi, että rehevöityneillä alueilla eteläisillä vesialueilla särki säilyy merimetson pääasiallisena ravintokalana.

Merimetsojen lanta tuhoaa kasveja, mutta vain pesimäpuun välittömässä läheisyydessä. Vain muutaman metrin päässä kasvisto on rikasta ja vehreää. Ruohovartisia kasveja ei häviä pesimäluodoilta merimetsojen takia. Pesimäpuiden alta tuhoutunut kasvillisuus elpyy muutamassa vuodessa yhdyskunnan muutettua uuteen paikkaan.

Puuvartisista kasveista eniten kärsii kataja, joka on ulkosaariston runsain puuvartinen kasvi. Pesäpuut tuhoutuvat muutamassa vuodessa.

Muu linnusto ei merkittävästi kärsi merimetsosta, osin muut linnut jopa hyötyivät. Merimetso suojaa muita lintulajeja pieniä nisäkäspetoja vastaan. Esimerkiksi Pernajan ulkoluodolla uhanalainen etelänkiisla lisääntyi kolmanneksella Suomen suurimman merimetsoyhdyskunnan naapurissa. Toisaalta, harmaahaikarayhdyskunta hävisi inkoolaiselta pesimäluodolta.

Lähteet: YLE24