Eduskunnalle laaja metsävetoomus

Eduskunnalle on luovutettu yli 100 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus Etelä-Suomen metsien suojelun edistämiseksi. Kuuden luonto- ja ympäristöjärjestön keräämän vetoomuksen mukaan luonnonsuojelualueita tarvitaan nopeasti lisää, jotta luontaisen metsälajistomme monimuotoisuus säilyisi ja luonnonmukaista metsämaisemaa olisi riittävästi tarjolla.

luonto

Vetoomuksen mukaan Etelä-Suomen sekä Oulun ja Lapin läänin heikoimmin suojeltujen osien suojelumetsien määrä pitäisi nostaa viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja pitkällä aikavälillä kymmeneen prosenttiin.

Nykyisin Etelä-Suomen, Lounais-Kainuun, Pohjanmaan ja Lounais-Lapin alueiden metsistä on suojeltu vain pari prosenttia.

Vetoomuksessa korostetaan, että metsät ja metsämaisemat ovat köyhtyneet voimakkaan metsätalouden seurauksena. Metsät ovat nuortuneet, puusto yksipuolistunut ja ennen tavallisetkin lajit harvinaistuneet.

Avohakkuita tehdään vuosittain 1 500 neliökilometriä ja vastapainoksi tarvitaan parempaa suojelua sekä talousmetsien luonnonmukaisempaa käsittelyä, vetoomuksessa katsotaan. Vetoomuksen mukaan valtaosa lisäsuojelusta olisi mahdollista toteuttaa valtion, metsäyhtiöiden ja kuntien ennallistavan suojelun avulla. Yksityismetsien lisäsuojeluun tarvittaisiin eduskunnalta uutta rahoitusohjelmaa. Metsävetoomuskampanjan järjestivät Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi, Maan ystävät, Greenpeace ja Natur och Miljö. Nimiä kerättiin seitsemän kuukauden ajan. Enestam: Laatu määrää tärkeämpi Ympäristöministeri Jan Erik Enestam totesi metsävetoomuksen luovuttamisen alla maanantaina, että vetoomukseen kerättyjen nimien suuri määrä todistaa suomalaisten olevan edelleen metsien ystäviä. Hän myös sanoi, että vetoomuksessa esitetty ongelma eteläisen Suomen metsien lajiston köyhtymisestä on todellinen ja suojelutilannetta on parannettava, ydinkysymys on keinojen valinta. Enestam korosti, etteivät suojeluarvot piile vain prosenteissa. Vaikka Etelä-Suomessa nostettaisiin suojeltu pinta-ala kymmeneen prosenttiin, sillä ei saavutettaisi lajien säilymisen kannalta ihanteellista tulosta. Hänen mukaansa nyt tarvitaankin uusia innovatiivisia suojelukeinoja, joita Etelä-Suomessa kokeillaan. Suojelukeinojen valintaa harkittaessa pitää pohjana olla hänen mielestään kustannustehokkuus, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja aika. Kovin jyrkät toimet voisivat ministerin mukaan aiheuttaa ristiriitoja ja hidastaa tarpeettomasti suojelua. Ministeri myös varoitti maalaamasta liian synkkää kuvaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilasta. Hän huomautti, että huomattava osa metsälajiston uhanalaistumiskehityksestä on aiheutunut menneiden vuosikymmenten, jopa vuosisatojen metsänkäytön historiasta ja että viimeaikaisten suojelutoimien myönteiset vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Toiminta metsissämme on hänen mukaansa luonnon kannalta olennaisesti parempaa kuin 10 - 15 vuotta sitten. Käytännön metsätaloudessa on ymmärretty ja tunnustettu luonnonarvojen merkitys ja toisaalta luonnonsuojelussa käsitykset ovat muuttuneet passiivisesta säilyttämisestä aktiivisen hoidon suuntaan.

Lähteet: YLE24