1. yle.fi
  2. Uutiset

Viime vuosisadalla kolme pandemiaa

Viime vuosisadalla riehui kolme vakavaa influenssapandemiaa, jotka vaativat miljoonia ihmishenkiä. Niistä pahin oli espanjantauti, joka surmasi vuosisadan alussa ehkä jopa 50 miljoonaa ihmistä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Maailmassa on riehunut vuosisatojen varrella useita tuhoisia bakteerien tai virusten aiheuttamia kulkutauteja, jotka levisivät muun muassa kaupankäynnin ja löytöretkeilyn välityksellä. Tunnetuin lienee Aasiasta Eurooppaan 1300-luvulla levinnyt musta surma, Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama paiserutto, joka surmasi arviolta 25 - 45 miljoonaa ihmistä, eli ainakin kolmanneksen Euroopan väestöstä. Kulkutautiepidemioita ovat aiheuttaneet myös kolera, erilaiset rokkotaudit, pilkkukuume, influenssa, hinkuyskä, kurkkumätä, sikotauti ja polio. Esimerkiksi Amerikassa löytöretkeilijöiden tuomat taudit surmasivat suuret joukot intiaaneja, joilla ei ollut vastustuskykyä eurooppalaisten tuomille viruksille ja bakteereille. Nykyisin ainoa kehittyneissä maissa yleisesti esiintyvä kulkutauti on ollut influenssa. Uutena vakavana tartuntatautina on tosin tullut endemiana eli pitkäaikaisena tartuntatautina esiintyvä aids. Epidemioita vuosittain, pandemioita harvoin Influenssaepidemioita esiintyy vuosittain, mutta toisinaan ilmaantuu aiemmista ratkaisevasti poikkeavia viruksia, jotka aiheuttavat rajuja maailmanlaajuisia epidemioita. Influenssaan viittaavia tietoja on jo ajanlaskumme alkua edeltävältä ajalta, ja ensimmäiset luotettavat kuvaukset ovat 1500-luvulta. Maailmanlaajuisia epidemioita tiedetään olleen ainakin 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin matkustamisen lisääntyminen helpotti myös taudinaiheuttajien leviämistä. Vuosina 1889 - 1891 riehui Venäjältä alkunsa saanut ns. ryssänkuume, joka levisi pandemiana eri puolille maailmaa ja surmasi suuren joukon ihmisiä, enimmäkseen vanhuksia. 30 vuotta myöhemmin luvassa oli kuitenkin paljon pahempaa; espanjantaudiksi kutsuttu pandemia joka surmasi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Espanjantauti yhä vakavin pandemia Vuosina 1918 - 1920 riehunut espanjantauti on yhä vakavin koskaan sattunut influenssapandemia. Arviot tautiin kuolleiden määrästä vaihtelevat 30:stä 50 miljoonaan. Poikkeuksellista oli se, että tauti surmasi etenkin nuoria, ennestään terveitä aikuisia. Jopa 99 prosenttia kuolleista oli alle 65-vuotiaita. Se myös levisi tavallisista influenssaviruksista poiketen keskellä kesää. Viruksen tuhoisuutta lisäsi se, että sen synty osui ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheeseen. Sekä terveydenhoitojärjestelmät että väestö olivat heikentyneitä sodan jäljiltä. Taudinaiheuttajaa ei kyetty tunnistamaan, sillä viruksia ei vielä tunnettu. Ei tiedetä varmuudella, missä virus sai alkunsa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty Kiina. Ensimmäiset tapaukset raportoitiin maaliskuussa 1918 Yhdysvaltojen Kansasissa sijainneelta sotilaiden harjoitusleiriltä. Keväällä tautia tavattiin Yhdysvaltain armeijan koulutusleireillä Ranskassa, mistä se levisi nopeasti muualle Eurooppaan. Sotasensuuri vaikeutti tietojen saantia ja taudin vaarallisuus tuli yleiseen tietoon vasta sen levittyä Espanjaan. Tauti raivosi alkuvuoteen 1920 asti kolmessa aallossa eri puolilla maailmaa. Keskimäärin 30 prosenttia väestöstä sairastui ja sairastuneista kuoli noin kolme prosenttia. Suomeen tauti levisi kesäkuussa 1918 heti sisällissodan päätyttyä ja levisi eri puolille maata mm. kotiutettujen sotilaiden ja vapautettujen vankien mukana. Tautiin arvioidaan kuolleen 19 000 - 27 000 kolmemiljoonaisesta väestöstä. Muita viime vuosisadan vakavia pandemioita ovat vuoden 1957 aasialainen ja vuoden 1968 hongkongilainen, joista ensimmäinen surmasi pari miljoonaa ja jälkimmäinen noin miljoona ihmistä. Espanjantaudin virus peräisin linnuilta? Yhdysvaltalaiset tutkijat arvioivat, että espanjantaudin virus oli lähempänä lintujen viruskantaa kuin influenssavirukset yleensä. Espanjantaudin uhrien jäännöksistä saatuja virusnäytteitä analysoineet tutkijat havaitsivat, että taudin aiheuttanut H1N1-virus muistuttaa hyvin paljon H5N1-virusta. Vuosien 1957 ja 1968 pandemiat aiheuttaneet virukset sen sijaan ovat erilaisia. Influenssavirukset ovat lintujen, kanalintujen ja vesilintujen, viruksia, ja ihmisten kaikilla influenssaviruksilla on juurensa lintujen viruksissa. Espanjantauti oli kuitenkin sikäli poikkeuksellinen, että se oli kaikilta geeneiltään lintuvirus eikä ollut saanut yhtään geeniä ihmisten viruksilta, kertoo Reijo Pyhälä Kansanterveyslaitokselta. Pyhälän mukaan meni todennäköisesti vuosia, että virus oppi tarttumaan ihmisistä toisiin. Nyt H5N1 yrittää samaa. Espanjantaudin aikana ei ollut kuitenkaan mahdollista katkaista yritystä, koska riittävää tietämystä ei ollut. Nyt on, Pyhälä huomauttaa. Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Lintuinfluenssasta pelätään uutta pandemiaa (siirryt toiseen palveluun) Mikä lintuinfluenssa on? (siirryt toiseen palveluun) Maailma varautuu pandemiaan (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi