Kahdeksan vuotta sotaa

Kiinan ja Japanin välinen sota, josta sitten tuli osa toista maailmasotaa, alkoi Kiinan asteittaisena miehityksenä pitkin 1930-lukua. Useimmat historiantutkijat pitävät kuitenkin vuotta 1937 sodan varsinaisena alkamisvuonna.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Äärimmillään tulkintaeroa sodan alkamisessa voisi olla kymmenen vuotta, sillä Kiina antoi virallisen sodanjulistuksen vasta yhdessä Yhdysvaltain kanssa vuonna 1941, kun Japani oli hyökännyt Yhdysvaltain laivastoa vastaan Pearl Harborissa. Kiinalaistutkijat puolestaan laskevat sodan alkaneen jo vuonna 1931, jolloin Japani valtasi Mantšurian ja asetti sinne nukkehallituksensa. Aluevaltaukset jatkuivat seuraavina vuosina.

Yleisimmin sodan alkamispäivänä pidetään kuitenkin heinäkuun 7:tä vuonna 1937 ja paikkana Pekingin lähellä sijaitsevaa Lugoun vanhaa marmorisiltaa. Se tunnetaan länsimaissa myös Marco Polon siltana, koska Polon kuuluisassa matkakirjassa vaikuttaisi olevan sen kuva.

Japanilaiset olivat kesän aikana asettuneet asemiin sillan länsipäähän ja kääntäneet tykkinsä kohti kiinalaisasutusta. Varhain tuona aamuna he ilmoittivat yhden sotilaistaan olevan kateissa. Etsinnän varjolla he ylittivät sillan. Se oli kipinä, jota ei enää saatu neuvottelemalla sammumaan.

Todellista neuvottelutahtoa ei Japanin puolelle juuri näyttänyt olevankaan, sillä se tiesi aseelliset valmiutensa ylivoimaisiksi. Japanin sotastrategit laskivat, että koko Kiina saataisiin vallattua syyskuuhun mennessä, minkä jälkeen maa voitaisiin jättää Japanille myötämielisen nukkehallituksen hoiviin.

Vahvasti aseistettua keisarillista armeijaa vastaan asettui kiinalaisten hajanainen joukko, jossa monet oli vastikään värvätty maatöistä. Osalla oli kivääri, osalla vain keihäs tai sapeli. Tankkeja vastaan kiinalaiset olivat täysin aseettomia. Vain sotilaiden valtava määrä ja maastontuntemus saattoivat toimia heidän edukseen.

Nanjingissa järjestelmällinen verilöyly

Japani valtasi nopeasti kaupungin toisensa jälkeen. Kiinan tuolloin toiseksi ja kolmanneksi suurimmat kaupungit Peking ja Tianjin menetettiin jo heinäkuussa, minkä jälkeen Japani iski Shanghaihin. Mutta vaikka Shanghaikin menetettiin, siitä kamppaileminen osoitti kiinalaisten taistelutahtoa. Japanin kolmipäiväiseksi ennustama taistelu kesti marraskuulle ja Kiinan tavoin myös Japani kärsi suuria miestappioita.

Kiinan armeijan voimat kuluivat Shanghaissa niin, että Nanjing, tuolloinen pääkaupunki, antautui joulukuussa Japanille lähes vastarinnatta. Siitä huolimatta japanilaissotilaat syyllistyivät kaupungissa sodan pahimpaan verilöylyyn. Tutkijat pitävät sitä osittain kostona juuri Shanghain vastarinnasta.

Kuudessa viikossa Nanjingissa tapettiin 250 000 - 300 000 ihmistä, ja tappamisen tavat olivat mitä julmimpia. Ihmisiä keihästettiin pistimellä, hirtettiin kielestään, poltettiin elävältä ja naulattiin puunrunkoihin. Kymmeniä tuhansia naisia ja tyttöjä raiskattiin ja useimmat heistäkin murhattiin. Talot ryöstettiin tyhjiksi ja kaksi kolmasosaa kaupungista poltettiin. Vähitellen Kiinan armeija alkoi järjestäytyä ja kerätä voimia. Nopeista taisteluista ja vetäytymisestä siirryttiin uuteen vaiheeseen, jossa keskityttiin houkuttelemaan eteneviä japanilaisjoukkoja väijytyksiin ja motteihin. Vuonna 1940 Japanin hallussa tosin oli valtaosa itärannikosta, mutta muualla se ei ollut saanut sissisotaa kuriin vaan joutui hajottamaan voimansa pitkin laajaa maata. Ulkomaat säästelivät pitkään apuaan Ulkomaat olivat haluttomia vaarantamaan Japanin-suhteitaan auttamalla Kiinaa toivottamana pitämässään sodassa. Jonkin verran apua kuitenkin saatiin Neuvostoliitolta, joka halusi estää Japanin etenemisen Siperiaan, ja Saksalta, joka toivoi estävänsä kommunistien valtaannousun Kiinan odotettavissa olevassa sisäisessä valtakamppailussa. Toisen maailmansodan alettua Euroopassa Saksasta tuli Japanin liittolainen, mutta samalla Kiina alkoi vähitellen saada ase- ja koulutusapua Yhdysvalloilta ja Britannialta. Japanin hyökkäys Pearl Harboriin ja Yhdysvaltain sodanjulistus Japanille viimeistään tekivät Kiinan ja Japanin välisestä sodasta osan suurta maailmansotaa. Japanilta sota loppui elokuussa 1945, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin ensin Hiroshimaan ja sitten Nagasakiin. Kiinassa japanilaisjoukot antautuivat virallisesti kuukausi myöhemmin. Yli kahdeksan sotavuoden aikana oli kuollut 17,5 miljoonaa kiinalaista siviiliä. Kiinalaissotilaita oli kaatunut 3,5 miljoonaa, japanilaisia arviolta puoli miljoonaa. Sodan jäljiltä Kiinan talous oli raunioina, maassa oli 95 miljoonaa pakolaista ja miljoonat näkivät nälkää. Rauhastakaan ei saatu nauttia pitkään, sillä kansallismielisten ja kommunistien kamppailu vallasta puhkesi kolmivuotiseksi sisällissodaksi jo seuraavana vuonna. Mao Tse Tung julisti maan Kiinan kansantasavallaksi vuonna 1949. Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Japanin historiantulkinnat kuohuttavat (siirryt toiseen palveluun) >>> Riitaa arvovallasta, taloussuhteet kunnossa (siirryt toiseen palveluun)