1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Britannian vesistöt elpymässä happosateista

Britannian herkät ylämaan järvet ja joet ovat alkaneet elpyä happosateiden aiheuttamista tuhoista, hallitus sanoo.

Luonto

Ympäristöministeriön mukaan tutkimukset osoittavat, että rikkihappopitoisuudet Britannian vesistöissä ovat puolittuneet 15 viime vuoden aikana.

Noin puolessa 22 tutkijoiden tarkkailemassa kohteessa havaittiin, että alkuperäiset levät ja hyönteiskannat ovat elpymässä.

Taimenet ovat alkaneet palata jokiin ja vesikasveja esiintyy jälleen happosateiden pahoin runtelemissa vesistöissä, muun muassa Round Loch of Glenheadissa Skotlannin Gallowayssa sekä Llyn Llagissa Pohjois-Walesissa.

Vesistöjen tilan kohenemisesta on kiittäminen teollisuuden päästöjen vähentämistä sekä hiilen käytön vähentymistä voimantuotannossa. 1970-luvulta lähtien Britannian rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet 84 prosenttia ja typpidioksidipäästöt 37 prosenttia.

22 herkän vesistön tilaa ovat tarkkailleet vuodesta 1988 Lontoon University Collegen tutkijat. Parannuksesta huolimatta professori Rick Battarbee huomauttaa, että tehtävää on vielä paljon. Hän myös huomauttaa riskinä olevan, että entistä kosteampi sää ylämaalla voi tulevaisuudessa syödä nyt nähtävää edistystä.

Happosateet säikäyttivät Sadevesi on tavallisestikin hiukan hapanta, mutta varsinaisen happosateen aiheuttavat ilmansaasteet, etenkin rikki- ja typpipäästöt. Fossiilisten polttoaineiden palaessa syntyy savukaasuja, jotka sisältävät rikin ja typen oksideja. Nämä oksidit reagoivat ilmassa ja syntyy happoja, jotka huuhtoutuvat sateen mukana alas. Happamoitumisesta on haittaa sekä monille kasveille että vesieliöille. Vesistöissä haitat eivät aina johdu suoranaisesti veden happamuudesta, vaan siitä, että happamissa oloissa maaperästä huuhtoutuu eliöille myrkyllisiä alumiini- ja raskasmetalli-ioneja. Happamoitumista alkoi esiintyä 1960-luvulla, kun teollisuuden päästöt lisääntyivät voimakkaasti eivätkä savukaasujen puhdistusmenetelmät olleet vielä kehittyneet. Kaikkein herkimpiä happamoitumiselle ovat pohjoisen karut vesistöt ja metsämaat. Rehevien alueiden maaperässä ja kivilajeissa on usein paljon kalkkia, joka parantaa puskurikykyä ja ehkäisee happamoitumista. Päästöjen vähentämiseen herättiin hitaasti, mutta 1980-luvulla siitä sovittiin kansainvälisillä sopimuksilla. Sen jälkeen etenkin rikkipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun ja luonto alkanut toipua. Suomessa happamoitumisesta kärsineet noin 5 000 pientä järveä ovat alkaneet ympäristöviranomaisten mukaan elpyä. Reuters, BBC, YLE24