1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Näin Jugoslavia hajosi

Kun sosialismi hiipui Itä-Euroopasta 1990-luvun alussa, monet maat käyttivät tilaisuuden myös itsenäistymiseen. Se kävi yleensä varsin kivuttomasti, mutta Jugoslavian hajotessa vuodatettiin satojen tuhansien ihmisten veri.

Slovenia ja Kroatia luopuivat sosialismista vuonna 1990 ja vaativat Serbian hallitsemaa keskusjohtoa hellittämään otettaan erolla uhaten. Kesäkuun 25. päivänä 1991 Slovenia ja Kroatia sitten julistautuivatkin itsenäisiksi.

Keskusjohto vastasi lähettämällä niihin serbijoukkoja, mutta EU:n johdolla onnistuttiin pian neuvottelemaan rauha. Sloveniassa se osoittautui nopeasti pitäväksi, serbit vetäytyvät jo heinäkuussa.

Slovenia oli vanhastaan Jugoslavian vaurainta aluetta, ja tasavalta pääsi myös irtautumisensa jälkeen heti kasvu-uralle. Tätä nykyä Slovenian bruttokansantuote on selvästi parempi kuin Euroopan muilla 1990-luvulla itsenäistyneillä mailla.

Taloustilannetta kuvaa hyvin työttömyysprosentti, joka oli Sloveniassa viime vuonna vain 6,4. Muissa entisen Jugoslavian maissa se vaihteli Kroatian lähes 14:stä Bosnia-Hertsegovinan 44 prosenttiin.

Serbia-Montenegrossa työttömiä oli noin 30 prosenttia, missä näkyy etenkin Kosovon surkea tilanne.

Makedoniassakin puhkesi albaanikapina Kroatiassa EU:n rauhanponnistukset eivät tuottaneet samaa tulosta kuin Sloveniassa, vaan taistelut jatkuivat. Serbiarmeijan ohella niihin osallistui Kroatian serbejä. Tulitauko saatiin neuvoteltua vasta puolen vuoden päästä, tammikuussa 1992. Sodassa oli kuollut tuhansia ihmisiä, ehkä jopa 25 000. Makedonian itsenäisyysjulistukseen syyskuussa 1991 Serbia ei puuttunut. Makedoniassakin kuitenkin otettiin yhteen myöhemmin, Kosovon sodan jälkimainingeissa maalis-kesäkuussa 2001. Läntiset ja pohjoiset albaanialueet vaativat lisää oikeuksia, mutta saivat vastaansa armeijan. Kapinan nujertaminen päättyi Naton väliintuloon. Hallitus lupasi lisää poliittista ja kulttuurista liikkumavaraa albaaneille, joita on noin neljännes Makedonian väestöstä. Bosnian sota oli pitkä ja verinen

Bosnia-Hertsegovinan asukkaat äänestivät lokakuussa 1991 itsenäisyyden puolesta. Pian sen jälkeen serbit, joita asukkaista oli noin 30 prosenttia, ottivat valtaansa 65 prosenttia maasta, ja kroaatit ja muslimit saivat tyytyä 35 prosenttiin.

Serbit panivat toimeen etnisen puhdistuksen, jossa kuoli tuhansia muslimeja ja vielä useammat pakenivat maasta tai pidätettiin. Kolmen vuoden aikana puhdistuksissa ja sodassa lasketaan kuolleen jopa neljännesmiljoona ihmistä.

Keväällä 1992 YK vaati maahan välitöntä tulitaukoa. Vaatimusta tehostettiin määräämällä talouspakotteita serbien hallitsemalle Tynkä-Jugoslavialle (eli Serbialle ja Montenegrolle), joka tuki Bosnian serbejä.

Maa joutui kovaan taloudelliseen puristukseen, kun YK pakotteidensa ohella myös saarsi satamat. Helpotusta tuli vasta, kun Serbia vähensi tukeaan Bosnian serbeille. Varsinainen rauhansopimus Serbian, Kroatian ja Bosnian kesken neuvoteltiin vasta vuoden 1995 lopulla.

Milosevic joutui oikeuden eteen

Tynkä-Jugoslaviassa valta vaihtui kesällä 2000, kun presidentti Slobodan Milosevic hävisi vaalit opposition yhteisrintamalle. Keskusvaalilautakunta oli haluton vahvistamaan tuloksen, mutta yleislakko ja mielenosoittajien tunkeutuminen hallintorakennuksiin sai Milosevicin eroamaan. Asiaan vaikutti myös se, että Venäjä veti tukensa entiseltä liittolaiseltaan.

Jugoslavian nimi katosi lopullisesti kartoilta helmikuussa 2003, kun jäljelle jääneet tasavallat päätyivät liittossaan kaksoisnimeen Serbia-Montenegro.

Milosevic oli jo pari vuotta aiemmin luovutettu Haagiin, jonne oli vuonna 1993 perustettu YK:n erityistuomioistuin käsittelemään Jugoslavian sotien rikoksia. Milosevicin oikeudenkäynti on edelleen kesken, mutta uusia syytteitä tuomioistuimessa ei ole luettu sitten viime kevään.

Kaikkiaan syytteeseen asetettiin 120 ihmistä, joista neljä kuitenkin jäi karkuteille, myös kaksi etsityintä Bosnian serbijohtajaa Radovan Karadzic ja Ratko Mladic. Kiinni joutuessaan he eivät pääse syytteittä, vaan ne luetaan Bosnia-Hertsegovinassa.

Balkanin maat haluavat EU:hun Sotarikoksista epäiltyjen luovuttaminen Haagiin vauhdittui, kun EU painotti, ettei entisen Jugoslavian mailla ole asiaa unionin jäseniksi, ellei yhteistyö tässä asiassa parane. Sloveniasta jo tulikin EU:n jäsen toissa keväänä, ja Kroatian kanssa aloitettiin neuvottelut tänä syksynä. Seuraavaksi pisimmällä on Serbia-Montenegro, jonka kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja edeltäviä vakausneuvotteluja. Sellaiset aloitettiin marraskuun lopussa myös Bosnia-Hertsgovinan kanssa, ja EU-komissio on suosittanut myös Makedonian hyväksymistä jäsenehdokkaaksi. Jos Kosovo itsenäistyy, mikä vaikuttaa todennäköiseltä, sekin lähtenee samalle uralle Albanian perässä. Neuvottelut Albanian kanssa ovat EU:ssa jo alusteilla. Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Kosovo tarvitsee vastauksia >>>