Kirgisian vallankumous

Neuvostoliiton hajotessa itsenäistyneiden tasavaltojen vallankumoukset jatkuivat vuonna 2005, kun vanha valta kaadettiin Georgian ja Ukrainan jälkeen Kirgisiassa. Korruptoituneessa maassa on "tulppaanivallankumouksen" jälkeen paljon tehtävää.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kirgisiassa järjestettiin parlamenttivaalit helmikuussa. Vilppiä osattiin pelätä, ja sitä myös ilmeni. Ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vaalivirkailijat muun muassa lisäilivät nimiä äänestysluetteloihin, ja osaa oikeutetuista puolestaan estettiin rekisteröitymästä. Ääniä myös ostettiin ja lehdistöä kahlittiin, tarkkailijat kertoivat.

Oppositio epäili, että sen diktaattorina pitämä presidentti Askar Akajev ei ollut valmis luopumaan virastaan kahden kauden jälkeen, kuten laki edellytti. Hänen arveltiin aikovani junailla vilpillisesti taakseen parlamenttienemmistön muuttaakseen lakia ennen syksyn presidentinvaaleja.

Kun 75-paikkaiseen parlamenttiin valitut julistettiin toisen kierroksen jälkeen maaliskuussa, opposition paikkaluku oli pudonnut 20:sta neljään. Silloin mielenosoitukset räjähtivät mellakoiksi useissa kaupungeissa, etenkin Jalal-Abadissa ja Oshissa. Väkijoukot valtasivat hallintorakennuksia ja muun muassa polttivat poliisiaseman Jalal-Abadissa. Silminnäkijöiden mukaan ainakin neljä poliisia pahoinpideltiin hengiltä.

Tilannetta rauhoittaakseen Akajev lupasi laskettaa äänet uudelleen. Oppositiolle se oli liian vähän liian myöhään, etenkin kun pikalaskenta vahvisti hallituksen voiton. Mielenosoitukset jatkuivat, ja oppositioliikehdintää alkoi näkyä myös pääkaupungissa Bishkekissä, jossa Akajevin vastustajat ja kannattajat ottivat rajusti yhteen.

Sitä ennen protestit olivat keskittyneet etelään, jossa on iso uzbekkiväestö. Moni siellä katsoi, että poliittinen valta ja hyvinvointi olivat liiaksi pohjoisessa.

Hallintorakennukset vallattiin ilman vastarintaa

Varsinainen vallankumous tapahtui yhdessä vuorokaudessa, kun Akajev katosi maaliskuun lopussa jäljettömiin, pääministeri Nikolai Tanajev erosi ja mielenosoittajat valtasivat hallintorakennukset vastarintaa kohtaamatta. Saman tien korkein oikeus mitätöi vaalituloksen ja palautti vallan vanhalle parlamentille. Se nosti vt. presidentiksi ja pääministeriksi oppositiojohtaja Kurmanbek Bakijevin.

Vaikka valta kumottiinkin verettömästi, sekava tilanne karkasi käsistä seuraavana yönä. Pimeän tullen Bishkekissä puhkesi ryöstelyä, ja kaaoksessa menetettiin ehkä jopa 15 ihmishenkeä. 240 ihmistä loukkaantui. Poliisin ja vapaaehtoisten partiot saivat kuitenkin kadut rauhoittumaan, ja osansa teki myös Kirgisiassa alkanut keväinen lumisade.

Akajev oli pakomatkallaan päätynyt joko Kazakstaniin tai Venäjälle, kukaan ei tuntunut tietävän sitä varmasti. Tuntemattomasta olinpaikastaan hän antoi lausunnon, jossa hän syytti oppositiota laittomasta vallankaappauksesta ja sanoi palaavansa vielä. Myös Venäjä, joka oli luvannut Akajeville turvapaikan, piti häntä edelleen Kirgisian laillisena johtajana. Venäjä sanoi kuitenkin haluavansa pitää suhteet hyvinä myös uusiin vallanpitäjiin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj puolestaan lähetti pääsihteerinsä Jan Kubisin Bishkekiin sovittelemaan vallanjaossa vanhan ja uuden parlamentin kesken. Toinen oppositiojohtaja, vallankumouksen jälkeen vankilasta vapautettu Feliks Kulov nimittäin katsoi, että vilpillisillä vaaleilla valittu parlamentti oli kaikesta huolimatta laillinen.

Keskusvaalilautakuntakin ilmoitti, että vaikka vaaleissa oli esiintynyt vilppiä 12:lla tai 13:lla alueella, tulos oli silti pääosin kansan tahdon mukainen. Niinpä valta siirtyi takaisin uudelle parlamentille, joka oli ennen vallankumousta ehtinyt jo kerran vannoa valansa.

Akajevin nimi paperissa sinetöi vallankumouksen

Akajev vihjaisi, että tilanteen nyt rauhoitettua hän oli halukas palaamaan Kirgisiaan, jos hänen turvallisuutensa vain taattaisiin. Vt. presidentti Bakijev lupasi turvatakuut, mutta käski Akajevin vielä odottaa uusien levottomuuksien välttämiseksi.

Enemmän kuin miestä itseään Kirgisiassa kaivattiin hänen virallista eroilmoitustaan, jotta maassa päästäisiin järjestämään muodollisestikin moitteettomat presidentinvaalit. Akajevin olinpaikaksi oli varmistunut Venäjä, jonne Kirgisian parlamentin valtuuskunta matkusti hakemaan hänen allekirjoituksensa eropaperiin.

Presidentinvaalit järjestettiin heinäkuun alussa. Vallankumousjohtaja Kurmanbek Bakijev oli ylivoimainen voittaja lähes 89 prosentilla äänistä. 2,6 miljoonasta äänioikeutetusta lähes 75 prosenttia kävi uurnilla, eli tulos oli siltäkin osin mitä laillisin.

Etyjin tarkkailijat kiittivät vaaleja merkittäväksi askeleeksi Kirgisian demokratisoitumisessa. Bakijev itse oli kampanjassaan korostanut Kirgisiassa pitkään rehottaneen korruption kitkemistä ja luvannut maahan vakautta.

Haasteista kertoo paljon esimerkiksi se, että kolme uuteen parlamenttiin maaliskuussa valituista 75 jäsenestä murhattiin vuonna 2005. Kaikilla on sanottu olleen lujia kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Jopa pääministeriksi nousseella vallankumousjohtajalla Feliks Kulovilla on arvostelijoidensa mukaan mafiayhteyksiä, joiden vuoksi Bishkekissä osoitettiin lokakuussa mieltä puolin ja toisin muutaman tuhannen ihmisen voimin.

Kirgisia liittyi vanhan vallan kumoajiin

Lähteet: Anniina Wallius, YLE24

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus