Kurjuuteen tarvitaan toivoa

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jonka historiaan mahtuu paljon sortoa. Duvalierin perheen diktatuurin kukistumisesta on vasta kaksi vuosikymmentä, ja tiellä demokratiaan ja turvallisuuteen kompastellaan edelleen pahoin, mikä pitää valtaosan haitilaisista köyhyysrajan alla.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kehitysmaiden elintasoa mittaavan indeksin mukaan valtaosa haitilaisista elää hädin tuskin paremmin kuin Afrikan köyhimpien maiden asukkaat. Pelkän rahan sijasta indeksissä huomioidaan muun muassa elinikä, sairastavuus ja koulutusmahdollisuudet.

Haitilainen elää keskimäärin vain 51-vuotiaaksi; yli 65-vuotiaita on vain kolmisen prosenttia kansasta. Moni ei pääse edes alkuun, sillä tuhannesta lapsesta 118 kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä. Luvuissa näkyy myös aids, joka on Haitia yleisempää vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Toimeentulokamppailun ohella myös aseet ovat haitilaisten arkipäivää. Niitä on maan monien kapinoiden ja vastakapinoiden jäljiltä laittomissa käsissä arviolta 200 000. Asiantuntijat sanovat jopa, että kymmenet katujengit ovat paremmin aseistautuneita kuin YK-joukot, joita maassa on ollut kesästä 2004. YK:n 9 500 sotilaan, poliisin ja siviiliasiantuntijan kansainvälinen Minustah-operaatio onkin osoittautunut varsin hampaattomaksi. Pääkaupungissa Port-au-Princessä on paljon alueita, joille sinibaretit, saati muut ulkomaalaiset, eivät uskalla mennä sieppausten pelossa. Jopa paikallisbussit karttavat niitä, sillä dollareiden lisäksi sieppaajille kelpaavat lunnasrahaksi myös gourdet. Virallisen tilaston mukaan Haitissa siepataan 12 ihmistä päivässä; todellinen luku lienee suurempi. Sieppauksien aiheuttama epävarmuus on omiaan pitämään maasta poissa sekä ulkomaiset sijoittajat että matkailijat. Toisissa olosuhteissa Yhdysvaltain teollisuus olisi epäilemättä hyvin kiinnostunut pystyttämään tehtaitaan halvan työvoiman maahan, joka sijaitsee lähempänä Yhdysvaltoja kuin useimmat muut halpatuotantoalueet. Turismi oli Haitille melko tuottoisa elinkeino vielä 1980-luvulla, mutta vuoden 1991 vallankaappauksen jälkeen vuosittaisten kävijöiden määrä puolittui nopeasti ja hiipui sittemmin hyvin vähiin. Yhdysvaltalaisten matkailijoiden määrää söi myös väärä mutta sitkeä huhu, jonka mukaan Haiti oli hiv-viruksen syntypaikka. Ongelmia kaupungeissa ja maaseudulla Slummialueet ovat paisuttaneet Port-au-Princen väestöltään jopa kolmimiljoonaiseksi, yli kolmannekseen koko maan väkimäärästä. Valtaosa ihmisistä on vailla varsinaista ammattia ja raapii elantonsa kokoon mitenkuten. Haitin työttömyys on huimat 80 prosenttia. Maaseudulla toimeentulo saadaan lähinnä pientiloilta. Pääasiassa Yhdysvaltoihin suuntautuvaan vientiin tuotetaan ennen muuta kahvia. Aiemmin tärkeä raakapuun tuotanto sen sijaan on huvennut avohakkuiden myötä. Puutomat maat myös rapautuvat vähitellen ravinteista. Lisäksi yltyneet myrskykaudet runtelevat puutonta Haitia entistä ankarammin. Kun hirmumyrsky Jeanne tappoi toissa syksynä yli 3 000 haitilaista, samalla Hispanian saarella sijaitsevassa metsien suojaamassa Dominikaanisessa tasavallassa kuoli 18 ihmistä. Prévalia odottanevat kamppailut parlamentissaTällaisten tilastojen valossa presidentinvaalien voittaja René Prévalin haaste vaikuttaa melkein toivottomalta. Hänen lupauksensa ovatkin olleen maltillisia: ei suoranaisesti parempaa, mutta kuitenkin toivo paremmasta. Käytännössä hän on maininnut muun muassa satsauksen koulutukseen. Nykyisellään vain noin joka toinen haitilainen osaa lukea.

Samalla hänen olisi varoen kurottava umpeen repeämää suuren köyhälistön ja hänen valintaansa vastustaneen pienen eliitin välillä. Hän on jo luvannut teollisuusjohtajille läheistä yhteistyötä, mutta varsinaisen linjapuheensa hän aikoo pitää vasta maaliskuun puolivälissä.

Prévalin tehtävää ei helpota se, että vaikka hänen puolueensa on ensimmäisen vaalikierroksen perusteella saamassa uuteen parlamenttiin suurimman ryhmän, enemmistöä se ei saane. Siten puolue ei päässe valitsemaan pääministeriä, jolla Haitin vuonna 1987 uusitun perustuslain mukaan on enemmän valtaa kuin presidentillä.

Merkittäväksi tekijäksi nousee väistämättä myös kansainvälisen yhteisön suhtautuminen, etenkin sen taloudellinen tuki, jota on luvattu miljardin euron edestä. Myös Yhdysvallat on luvannut Haitille tukensa. Ulkoministeri Condoleezza Rice arvioi maansa kongressille, että Prévalilla on hyvät näytöt yrityksestä nostaa Haiti epätoivoisista oloistaan.

Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Köyhä Haiti elää räjähdyksen partaalla (siirryt toiseen palveluun) >>>

Lähteet: Entä jos Aristide palaa Haitiin?