Pienaseet ovat suuri ongelma

Ne ovat halpoja, niitä on helppo hankkia ja myös salakuljettaa maasta toiseen, minkä takia ne ovat erityisesti köyhien maiden armeijoiden, aseellisten ryhmittymien ja rikollisten suosiossa. Niillä tapetaan vuosittain puoli miljoonaa ihmistä. YK:n pääsihteeri Kofi Annan onkin nimittänyt pienaseita "hidastetusti toimiviksi joukkotuhoaseiksi".

Pienaseet ovat määritelmänsä mukaisesti tarpeeksi pieniä ja keveitä, jotta yksi ihminen voi kuljettaa niitä mukanaan ja käyttää. Niitä ovat muun muassa pistoolit, revolverit, kiväärit, rynnäkkökiväärit, kevyet konepistoolit, käsikranaatit ja singot.

Maailmalla arvioidaan liikkuvan tällä hetkellä noin 640 miljoonaa pienasetta, ja arvioiden mukaan joka vuosi määrä kasvaa seitsemästä kahdeksaan miljoonalla uudella aseella. Ammuksia tehtaat suoltavat hihnoiltaan vuosittain 16 miljardin kappaleen verran.

Yhdysvallat on maailman suurin pienaseiden viejä, vaikka sen kotimarkkinat nielevätkin tuotannosta peräti 90 prosenttia. Yhdessä Euroopan unionin kanssa maa pitää hallussaan kolmea neljäsosaa markkinoista. Suurimpia ostajia ovat puolestaan kehitysmaat, jonne päätyy pienaseista kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2000 pienasekaupan arvoksi arvioitiin 7,4 miljardia dollaria. Arvio on varovainen ja kyse on vain laillisesta kaupasta: pimeillä markkinoilla rahaa lasketaan liikkuvan vuosittain kahdesta jopa kymmeneen miljardiin dollariin. Viimeksi mainittu summa lienee lähempänä totuutta, sillä yleisen uskomuksen mukaan vähintään puolet käydystä pienasekaupasta olisi laitonta.

Rynnäkkökivääri maissisäkin hinnalla

Halpuutensa - vielä muutama vuosi sitten eräillä Afrikan alueilla rynnäkkökiväärin sai ostettua maissisäkin tai kranaatin ananaksen hinnalla - ja keveytensä vuoksi pienaseet kulkeutuvat helposti maailman kriisipesäkkeisiin, joissa niiden uhreiksi joutuvat ennen kaikkea siviilit, naiset ja lapset.

Pienaseiden lasketaan tappavan alueellisissa konflikteissa joka vuosi noin 300 000 ihmistä. Määrä on huikeasti enemmän kuin mitä tykkien, hävittäjien ja panssarivaunujen kaltaiset ns. konventionaaliset aseet surmaavat vuosittain. Helppokäyttöisyytensä vuoksi 10-vuotiaskin osaa ampua kalashnikovilla ja valitettavan usein niin myös käy: lapsisotilaiden käytössä ovat useimmiten juuri pienaseet. Pienaseiden suuri määrä ja helppo saatavuus eivät pelkästään madalla kynnystä sotimiseen tai ylläpidä aseellisia konflikteja, ne myös synnyttävät yleisen väkivallan kulttuurin, josta ei ole helppoa pyristellä pois edes rauhan aikana. Useissa tapauksissa myös poliittisesti aikaan saatujen sopimusten toteutuminen on vaarassa: jos kapinallisryhmä kerran pääsee helpommin päämääriinsä aseiden avulla, miksi sen pitäisi vaivautua astumaan neuvottelupöytään? Pienaseet surmaavat myös kodeissa Maailman kriisialueilla surmansa vuosittain surmansa saaneet 300 000 eivät kuitenkaan anna koko kuvaa pienaseiden aikaan saamasta tuhosta - ne tappavat myös sellaisissa maissa, joissa ei sodita tai joissa ei ole meneillään aseellisia konflikteja.

Tappojen, itsemurhien ja vahingonlaukausten seurauksena sekä poliisin surmaamana kuolee vuosittain 200 000 ihmistä. Muun muassa Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa pienaseet ovat jo nuorten miesten johtava kuolinsyy. Ampuma-aseiden synnyttämiltä ongelmilta ei ole vältytty myöskään murheellisten laulujen maassa Suomessa. Henkirikoksista noin viidesosassa ampuma-aseet ovat keskeisessä roolissa. Myös itsemurhiin ampuma-aseita käytetään yleisesti: noin 90 prosenttia aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista on itsemurhia. Ampuma-aseiden määrä on meillä väkilukuun suhteutettuna Euroopan korkein. Koko maailman tilastoissakin Suomi on kolmannella sijalla heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Anna Sirkka, YLE24 Lisää panoksia asekaupan valvontaan