Sortokauden myllerrys johti uudistukseen

Ennen vuoden 1906 valtiopäiväuudiistusta Suomen suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena toimivat herrainpäiviksikin kutsutut säätyvaltiopäivät. Vaatimuksia äänioikeuden laajentamiseksi oli esitetty aiemminkin, mutta tuulta ne saivat vasta sortokauden aiheuttaman myllerryksen myötä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

1600-luvulta periytyvillä säätyvaltiopäivillä olivat edustettuina vain maanomistaja-, porvari-, pappis- ja aatelisäädyt, ja niistäkin vain miehet. Valtiopäivien toimintamahdollisuudet olivat pitkälti tsaarin tahdosta riippuvaisia.

Kun Aleksanteri II murhattiin vuonna 1880, Venäjällä alkoi taantumuskausi, jossa myös Suomen erityisasema joutui uhatuksi.

Ensimmäisen sortokauden käynnisti tsaari Nikolai II:n helmikuun manifesti, jossa hän syrjäytti valtiopäivien itsenäisen lainsäädäntöoikeuden Suomen asioissa. Venäläistämistoimia johti kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov, joka tsaariakin tiukemmin vaati separatismin karsimista Suomesta.

Suomessa nousi vastalauseiden aalto. Säätyjen lakivaliokunta katsoi, ettei helmikuun manifestilla voi olla lain voimaa, sillä perustuslain muutoksista voidaan päättää ainoastaan hallituksen esityksestä ja kaikkien säätyjen suostumuksella.

Tsaari torjuu vetoomukset Suomessa uskottiin, että hallitsijaa oli johdettu harhaan ja häneen yritettiin vedota keräämällä yli 500 000 nimen kansalaisadressi. Tsaari ei kuitenkaan ottanut sitä luovuttamaan tullutta lähetystöä vastaan, ja saman kohtalon koki myöhemin ulkomaisten kulttuurivaikuttajien adressi. Venäläistämistoimet jatkuivat. Bobrikovin johdolla venäjästä tehtiin hallintokieli, Suomen postimerkit muutettiin venäläisiksi ja armeija lakkautettiin. Suomessa noussut vastarinta johti lopulta siihen, että senaatin virkamies Eugen Schauman ampui Bobrikovin ja itsensä 16. kesäkuuta 1904. Joulukuussa valtiopäivät vetosi jälleen tsaariin esittämällä ns. Suuren anomuksen, jossa toivottiin laillisiin oloihin palaamista. Tsaari torjui tämänkin vetoomuksen. Muutoksen toivat vasta tsaarin ulkomailla ja kotimaassa kohtaamat uudet vaikeudet. Japanin sodan tappio ja suurlakko käännekohtina Tsaarin asema alkoi horjua, kun Venäjän ja Japanin välinen kiistely johti vuonna 1904 sotaan, joka päättyi yllättäen Venäjän häviöön. Jo sodan aikana Venäjällä alkanut sisäpoliittinen kuohunta yltyi ja vuonna 1905 koko maan lamautti suurlakko, joka levisi myös Suomeen. Nikolai II joutui taipumaan myönnytyksiin niin Venäjällä kuin Suomessakin. Marraskuussa hän antoi manifestin, joka jäädytti laittomat lait sekä antoi lupauksen yleisen ja yhtäläisen vaalioikeuden pohjalle rakentuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta Suomeen. Säätyvaltiopäivät hyväksyi lain 1.6.1906 ja Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit käytiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Uusi eduskunta kokoontui 23. toukokuuta ja avajaiset järjestettiin kaksi päivää myöhemmin. Ensimmäinen puhemies oli vuoteen 1912 asti tehtävää hoitanut P. E. Svinhufvud, joka oli laittomuuden tunnetuimpia vastustajia. Puoluekenttä muotoutui

Uusi vaalilaki takasi puolueille vahvan aseman vaaleissa ja vielä hajanainen puoluekenttä alkoi järjestäytyä.

Ensimmäiset puolueet olivat syntyneet jo 1800-luvun puolivälin jälkeen kielikysymyksen ympärille. 1860-luvulla ryhmittäytyi suomalainen puolue, ja sen vastapainoksi perustettiin ruotsalainen puolue.

Eduskuntavaalien alla Suomalaisesta puolueesta irtautui Nuorsuomalainen puolue ja molemmat kampanjoivat omina ryhminään. Ruotsalaisen puolueen pohjalta vaaleja varten perustettiin Ruotsalainen Kansanpuolue RKP.

Ensimmäinen nykyaikainen puoluejärjestö oli kuitenkin vuonna 1899 perustettu Suomen työväenpuolue, joka vuonna 1903 muutti nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi puolueeksi. Vaalien edellä SDP:stä irtautui Kristillinen työväenpuolue, joka lakkautettiin vuonna 1922.

Pienviljelijöiden asemaa ajamaan syntyi vuonna 1906 Maalaisliitto, joka vuonna 1965 vaihtoi nimeään Keskustapuolueeksi ja vuonna 1988 Suomen Keskustaksi.

Vaalit voitti SDP, joka sai 80 paikkaa ja 37 % äänistä. Suomalainen puolue sai 59, nuorsuomalaiset 26, RKP 24, Maalaisliitto 9 ja Kristillinen työväenpuolue kaksi paikkaa.

(siirryt toiseen palveluun)Eduskunnan alkutaival kuoppainen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Sotavuodet, YYA ja EU (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Sata vuotta kansanvaltaa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Linkkejä: Säätyvaltiopäivien kokoontuminen (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Suomen rekisteröidyt puolueet