1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Taistelut, ryöstely ja julmuudet jatkuvat

Kongossa toimii yhä lukuisia aseistettuja ryhmiä, jotka ovat uhmanneet sopimusta aseriisunnasta. Vaalien myötä väkivaltaisuuksien pelätään kiihtyvän, jos entiset taistelijat turhautuvat huonoon mennestykseensä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kongon hallitus ei ole onnistunut vakiinnuttamaan valtaansa luonnonvaroiltaan rikkaassa Itä-Kongossa, erityisesti Iturissa, Katangassa sekä Pohjois- ja Etelä-Kivussa.

Alueilla toimii lukuisia ryhmittymiä, jotka taistelevat sekä keskenään että hallituksen ja YK:n joukkojen kanssa. Taistelut eivät ole jatkuvia, mutta niitä on toistuvasti. YK-sotilaita väkivaltaisuuksissa on kuollut yli 70 vuoden 1999 jälkeen.

Niin aseistetut ryhmät kuin hallituksen sotilaatkin ovat syyllistyneet laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin. Myös YK-sotilaita on syytetty suojeluksessaan olevien kongolaisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Etnisiä kiistoja ja kamppailua luonnonrikkauksista Väkivaltaisuudet ovat sidoksissa etnisten ryhmien välisiin kiistoihin ja konfliktia lietsovat alueen luonnonvarat. Paikalliset ryhmittymät taistelevat niiden omistuksesta ja rahoittavat luonnonrikkauksia salakuljettamalla toimintaansa sekä aseostojaan. Iturin alueella Kongon kaakkoisosassa konfliktin taustalla ovat hema- ja lendu-heimojen väliset kiistat, ja tilannetta mutkistavat alueella toimivat lukuisat aseistetut ryhmät. Turvallisuusasioihin keskittyvän Jane's Intelligence Review -julkaisun mukaan Iturissa sodan jälkeen toimivat ryhmittymät pyrkivät pääasiassa hallitsemaan alueen luonnonvaroja ilman kansallisia tavoitteita. Ne tuskin kokevat hyötyvänsä mistään vaalituloksesta, etenkään keskushallituksen vallan täydestä palauttamisesta alueelle.

Etelä-Kivussa on Ruandasta vuonna 1994 häädettyjen hutujoukkojen jäänteitä, jotka toimivat nykyisin FDLR-liikkeen nimellä. Ruanda tunkeutui vuosina 1996 ja 2002 jahtaamaan joukkoja ja on uhannut uudella interventiolla, jos Kongo ei riisu FDLR:ää aseista.

Pohjois-Kivussa puolestaan toimii Laurent Nkundan johtama RCD-Goma-ryhmä, joka ei ole suostunut laskemaan aseita, vaikka sodan aikana aluetta hallinnut RCD on mukana keskushallituksessa. Ryhmä sanoo suojelevansa kongolaisia tutseja, banyamulengeja, koska armeija ei siihen kykene.

Jane´s ja toinen konflikteja tarkkaileva ryhmä International Crisis Group ICG pitävät ryhmää uhkana vaalien jälkeen, sillä RCD:llä ei ole laajaa tukea ja vaalien arvellaan merkitsevän sille vaikutusvallan menettämistä.

Katangassa puolestaan toimii Mai-Mai-joukkoja, ja jopa 200 000 ihmistä on paennut taisteluja 1,5 vuoden aikana. Mai-Mait olivat mukana rauhansopimuksessa ja heidän johtajiaan on hallinnossa ja armeijassa. Käytännössä Mai-Mai-liike kuitenkin koostuu etupäässä erilaisista paikallisista ryhmistä, joilla ei Jane´sin mukaan ole juuri sidoksia edustajiinsa Kinshasassa. Ne saattavat jatkaa taistelua, jos kokevat hallituksen ennemminkin sortavan kuin tukevan heitä. Jane´s ja ICG pitävät uhkana myös sitä, että jo Mobutun aikana oppositiota johtaneen Etienne Tshisekedin UDPS-puolue boikotoi vaaleja vastalauseena muiden haluttomuudelle neuvotella sen kanssa. Tämän pelätään johtavan levottomuuksiin Tshisekedin tukialueilla. Myös turvallisuusjoukot ongelmana Oman ongelmansa muodostavat armeijan joukot, jotka syyllistyvät sissien tavoin ryöstelyyn ja ihmisoikeusloukkauksiin sekä poliittisen liikehdinnän tukahduttamiseen. Tilannetta pahentaa se, että mm. entisistä sisseistä koostuvia joukkoja on sijoitettu liian ahtaille leireille, joissa heille ei ole tarjolla riittävästi ruokaa eikä toimeentuloa. Tämä on tehnyt monille houkuttelevaksi liittyä laittomiin joukkoihin ja hankkia paremmat olot ryöstelemällä. Huolta aiheuttaa myös se, että joukkojen yhdistämisen myötä sisällissodan osapuolilla on armeijassa omat komentoketjunsa. Vaaliväkivaltaa ja toimittajien ahdistelua

Vaalien alla levottomuudet ovat lisääntyneet myös muualla Kongossa. Muun muassa Kinshasassa ja Matadin satamakaupungissa hallitusta vastustavat mielenosoittajat ovat ottaneet yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa.

Lisäksi uhkailun ja hyökkäysten toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan kerrotaan lisääntyneen.

Vaaleja ovat varjostaneet myös syytökset virheistä järjestelyissä. 19 presidenttiehdokasta vaati kesäkuussa kampanjoinnin keskeyttämistä, koska heidän mukaansa äänestyslippuja oli painettu liikaa ja kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia rekisteröitynyt äänestäjiksi. Vaalikomissio torjui syytökset perusteettomina . Luonnonrikkaudet lietsovat konfliktia

Tarkkailijoiden mukaan sekä aseistetut ryhmät että hallituksen edustajat ovat kahmineet valtavia rikkauksia laittomien kaivosten ja lahjusten kautta eikä rikkauksia ryöstelevillä ole suurtakaan mielenkiintoa konfliktin päättämiseen.

Muun muassa belgialaisen Ghentin yliopiston tutkija Timothy Raeymaekers puhuu "rauhanpilaajista", jotka pyrkivät ylläpitämään pelon ilmapiiriä taloudellisen hyödyn vuoksi.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoo, että taistelu kaivoksista ja kauppareiteistä on johtanut laajoihin julmuuksiin siviilejä kohtaan. Esimerkiksi Mogwbalun kultakaivoskaupungissa Kaakkois-Kongossa kuoli järjestön mukaan vuosina 2002 - 2004 ainakin 2 000 siviiliä. Aseistettujen ryhmien on väitetty myös käyttäneen kaivoksissa pakkotyöläisiä.

Järjestön mukaan kultaa salakuljetetaan Ugandaan, joka vie sitä eteenpäin muualle maailmaan.

Arvostelua ovat saaneet osakseen myös alueella toimivat ulkomaiset yritykset. Yrityksiä vaaditaan varmistamaan, että niiden toiminta hyödyttää tavallisia kongolaisia eikä aseistettuja joukkioita.

Sveitsiläinen Metalor Technologies keskeytti viime vuonna kullan oston Ugandasta, kun Human Rights Watch julkisti raporttinsa julmuuksien avulla hankitun Kongon kullan salakuljetuksesta.

Keski-Afrikan ekumeenista verkostoa edustava Annette Weber toivoo, että EU-joukkojen tulon myötä mielenkiinto asiaa kohtaan lisääntyisi länsimaissa. Kuluttajat voisivat alkaa vaatia varmuutta siitä, ettei heidän ostamissaan tuotteissa ole aineita, jotka on hankittu käyttämällä lapsisotilaita orjatyövoimana.

(siirryt toiseen palveluun)Suuri osa kansasta elää kurjuudesta (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)EU yrittää auttaa Kongoa kriisistä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Diktatuuri ja väkivalta leimaavat historiaa (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Katriina Töyrylä, YLE24

Lue seuraavaksi