1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suuri osa kansasta elää kurjuudessa

Mobutun pitkä diktatuuri, sisällissota ja yhä jatkuva väkivalta ovat tehneet Kongosta yhden maailman köyhimmistä maista ja johtaneet maailman pahimpiin kuuluvaan humanitaariseen kriisiin. Se on vaatinut jo noin neljän miljoonan ihmisen hengen ja määrä kasvaa tuhannella päivässä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suurin osa kuolee nälkään ja tauteihin. Arviolta 80 prosenttia kongolaisista elää köyhyysrajan alapuolella ja aliravittuja on 17 miljoonaa. Joukoittain ihmisiä kuolee ehkäistävissä ja parannettavissa oleviin tauteihin kuten malariaan, ripuliin ja hengitystiesairauksiin.

Kongolaisista noin 2,4 miljoonaa elää pakolaisina oman maansa sisällä ja ulkomailla liki 400 000. Osa on palannut sodan päätyttyä, mutta kuukausittain levottomuudet ajavat kymmenet tuhannet muut kodeistaan. Hätää pahentavat jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset. Tuhansia ihmisiä on raiskattu, ryöstelty, vammautettu, surmattu, kidutettu ja siepattu. Lapsisotilaita on tuhansittain. Maamiinat puolestaan ovat haavoittaneet tai surmanneet vuodesta 2000 lähtien yli 2 000 kongolaista. Belgialaistutkija Timothy Raeymaekers arvioi, että uhrimäärällä mitattuna tilanne voi olla Kongossa nyt jopa pahempi kuin kolme vuotta sitten, jolloin väliaikaishallitus muodostettiin. Apua saadaan liian vähän

Avustusjärjestöt ovat toistuvasti valittaneet, että Kongoon saadaan aivan liian vähän apua, vaikka maassa on meneillään eniten ihmisuhreja vaatinut konflikti sitten toisen maailmansodan.

Esimerkiksi International Rescue Committee on todennut, että vuonna 2003 Irakin avustusbudjetti oli 138 dollaria henkeä kohden, kun taas Kongon osalta luku oli 3,23 dollaria.

YK:n hätäapua koordinoiva Jan Egeland pitää uskomattomana, ettei maailma kiinnitää Kongon suureen hätään enempää huomiota. Egeland huomauttaa, että Kongossa kuolee puolessa vuodessa ehkäistävissä olevista syistä yhtä monta ihmistä kuin vuoden 2004 tsunamikatastrofissa kuoli.

Epävakaus talouskasvun esteenä Sodan aikana Kongon kansantuote ja hallituksen tulot supistuivat rajusti. Kriisi myös raunioitti tieverkoston, terveyspalvelut, koululaitoksen ja muut peruspalvelut. Lääkäreitä on alle yksi 20 000 ihmistä kohti ja toimivatkin sairaalat ovat usein huonokuntoisia. Köyhillä ei ole terveyspalveluihin edes varaa. Alle 70 prosenttia lapsista käy koulua ja etusija on yleensä pojilla. Opetusta vaikeuttaa pätevien opettajien puute. Sodan päätyttyä talous kääntyi muutaman prosentin vuotuiseen kasvuun ja hallitus on ryhtynyt talousuudistuksiin. Maahan on alkanut myös tulla investointeja ulkomailta, muun muassa Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Etelä-Afrikan kaivosyhtiöiltä. Epävakaus, korruptio ja huonosti toimiva hallinto kuitenkin hidastavat kehitystä. Maan kaivokset ovat alikehittyneitä ja yli puolet BKT:stä tulee maataloudesta. Harmaan talouden osuus on suuri. Suomen tärkein tuontimaa Afrikassa Suomessa intoa investoida Kongoon ei ole juurikaan ollut, mutta rauhansopimuksen jälkeen Kongosta on tullut Suomen tärkein tuontimaa Afrikassa. Kongosta on tuotu mineraaleja, muun muassa kobolttirikastetta. Viime vuonna tuonti Kongosta oli 93,4 miljoonaa euroa. Suomi on joissakin lähteissä mainittu jopa Kongon tärkeimpien vientimaiden joukossa, mutta Keski- ja Länsi-Afrikan asioista vastaava ulkoasiainsihteeri Claus Lindroos huomauttaa, etteivät tilastot ole kovin tarkkoja. Tuonnin ohella Suomen kauppasuhteet Kongoon ovat yhä vähäiset. Vientiä on vähän eikä suomalaisilla ole toistaiseksi ollut juuri intoa investoida maahan nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi, Lindroos kertoo. Nykytilanne ei hänen mukaansa juuri investointeihin rohkaise, sillä se on sekava ja oikeuksia ja lupia on annettu hämärin perustein. Yleensä hyötyjänä on ollut paikallinen taho, joka on pitänyt luonnonrikkauksia ominaan. Pahimmassa tapauksessa tämä vain ruokkii ja pitkittää konfliktia, eikä kansa ei ole rikkauksista hyötynyt, Lindroos toteaa. Kongo ei kuulu Suomen varsinaisiin kehitysyhteistyökumppaneihin, mutta Suomesta on annettu maahan humanitaarista apua. Viime vuonna avun määrä oli 3,8 miljoonaa euroa. (siirryt toiseen palveluun)EU yrittää auttaa Kongoa kriisistä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Diktatuuri ja väkivalta leimanneet historiaa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Taistelut, julmuudet ja ryöstely jatkuvat (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi