Sachs: Katastrofeihin reagoidaan liian hitaasti

Maailmankuulu taloustieteilijä Jeffrey Sachs arvostelee kansainvälistä yhteisöä hitaasta reagoinnista nälänhätään ja muihin katastrofeihin. Kansainväliseen ilmastokonferenssiin Espoossa osallistuvan Sachsin mukaan tämä lisää väkivallan riskiä kriisialueilla.

luonto

Muun muassa YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajana toimiva Sachs toteaa, että ruokapulaa ja nälänhätää aiheuttava kuivuus voidaan usein ennustaa, mutta nykyisin rahaa on tapana kerätä vasta, kun kriisi on jo alkanut. Siten apua voi alkaa tulla vasta kuukausien päästä.

Siihen mennessä voi olla puhjennut väkivaltaisuuksia, ja sitten sanotaan, ettei voida toimia, koska tilanne on liian väkivaltainen, Sachs totesi.

Hänen mielestään avustusjärjestöt tulisi varustaa niin, ettei niiden täytyisi kriisin puhjetessä kerjätä rikkailta hallituksilta rahaa.

Sachs kehotti maailmaa myös varautumaan kuivuuden, tulvien ja muiden ilmastonmuutokseen liittyvien katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen lisääntymiseen.

"Vesipula Darfurin kriisin taustalla" Sachs arvioi Espoossa myös, ettei Sudanin Darfurin alue rauhoitu, jollei alueen vakavaa vesipulaa käsitellä osana hallituksen ja sissien rauhanratkaisua. Sachsin mukaan kriisin juuret voidaan jäljittää 1980-luvun vakavaan kuivuuteen ja väestönkasvuun, jotka lietsoivat väkivaltaisuuksia viljelijöiden ja paimentolaisten välillä. Meidän täytyy ymmärtää, että ytimessä ovat mittavat ekologiset ja väestölliset haasteet, joita ilmastonmuutos pahentaa, hän huomautti. Sachs myös katsoo, että kansainväliset pyrkimykset ratkoa kriisiä ovat keskittyneet liiaksi rauhanturvaamiseen ja liian vähän kehityskysymykseen. Kolme vuotta sitten roihahtanut Darfurin konflikti on ajanut 2,5 miljoonaa ihmistä pakoon kodeistaan ja kymmenet tuhannet ovat kuolleet. Rauhansopimus solmittiin toukokuussa, mutta väkivalta on jatkunut. 60 maan asiantuntijat pohtivat ilmastonmuutosta Noin 250 johtavaa asiantuntijaa 60 maasta on tämän viikon ajan koolla Espoossa pohtimassa ilmaston vaihteluihin ja muutokseen liittyviä kysymyksiä. Konferenssin järjestäjinä ovat Maailman ilmatieteen järjestö WMO, Suomen Ilmatieteen laitos sekä Kansainvälinen ilmasto- ja yhteiskuntatutkimuksen instituutti IRI. Tavoitteena on esittää kestävään kehitykseen perustuva suunnitelma jatkotoimille, joiden avulla ilmaston vaihteluihin ja muutokseen voitaisiin parhaiten vastata. Konferenssin tausta-ajatuksena on, että ilmastotiedon tehokas sisällyttäminen päätöksentekoon parantaa turvallisuutta ja hyvinvointia. Siten se edistää myös YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Viime vuosi oli toinen kahdesta lämpimimmästä 1800-luvun puolivälin jälkeen tilastoidusta. Vuotta leimasivat myös Afrikan sarven pitkä kuivuus, pahat metsäpalot Lounais-Euroopassa ja rajut monsuunisateet Intiassa. Viime vuonna myös Atlantin hurrikaankausi oli vilkkain koskaan kirjattu. Reuters, YLE24