1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kaikki eliölajit eivät osaa hakeutua uusille elinalueille

Kaikki lajit eivät osaa siirtyä uusille elinalueille, vaikka elintila olisi loppumassa, kirjoittavat Helsingin yliopiston tutkijat Sicence-tiedelehdessä.

Ihminen muokkaa ympäristöään radikaalisti ja ilmastonmuutos vain lisää vaikutusta. Uudet tulokaslajit valtaavat elintilaa alkuperäislajeilta ja ahdingossa olevien vanhojen lajien täytyisi muuttaa paremmille elinalueille.

Tutkijoiden mukaan eliölajeille hakeutuminen uudelle alueelle ei kuitenkaan ehkä ole lainkaan itsestäänselvyys.

Eläimet tekevät muuttamispäätöksiä hyvin eri perustein kuin ihmiset. Tietoisten ja harkittujen ratkaisujen sijaan eläimet voivat vain luottaa niihin kykyihin mitä niille nyt on sattunut kehittymään evoluution saatossa. Vaikka elintila olisi loppumassa, kaikki lajit eivät suinkaan ymmärrä siirtyä paremmille alueille.

Muun muassa yksilön rajalliset kognitiiviset kyvyt voivat estää sitä levittäytymästä uusille alueille. Esimerkiksi amerikkalainen lintulaji, heinäturpiaali, käyttää aikuisten yksilöiden laulua merkkinä hyvästä paikasta.

Jos sitä laulua sitten kuuluukin alueilta, jotka eivät ole niitä uusia hyviä alueita niin silloin se laji ikään kuin jämähtää paikalleen, kertoo eläinekologian professori Hanna Kokko.

Kyse ei ole välttämättä älykkyyden puutteesta, sillä joskus laji saattaa olla jopa liian nokkela omaksi hyväkseen. Jos yksilöt erittäin hyvin osaavat löytää niitä parhaita elinympäristöjä, niin silloin ei löydy tarpeeksi näitä, jotka sokeasti vain lähtevät jonnekin aivan tyhmiin paikkoihin, joiden takaa sitten voikin löytyä parempia taas, Kokko toteaa.

Myös perimässä on eroavaisuuksia yksilöiden välillä, mikä osaltaan vaikuttaa kykyyn siirtyä paremmille elinalueille. Esimerkiksi täpläverkkoperhosella geenit vaikuttavat paljon siihen, kuinka innokkaita ja kestäviä lentäjiä ne ovat.

Evoluutio ei pysy muutosten perässä

Kokko toivoo, että ihmiset heräisivät tähän huolestuttavaan tilanteeseen, että kaikki lajit eivät yksinkertaisesti osaa etsiä uusia elinalueita. Nyt keskustelua tarvitaan siitä, onko asialle mitään tehtävissä.

- Vaikuttaa vähän siltä, että on häviäjiä ja voittajia, mutta niiden häviäjien lukumäärä on hirvittävän paljon suurempi, Kokko toteaa. Hänen mukaansa tulevaisuuden maailma, jossa erikoistuneita lajeja ei ole ja vain yleiset eläinlajit, kuten rotat ja ketut menestyvät, on surullinen ajatus. Tästä olisi hyvä tietää lisää, jotta tämmöinen skenaario voitaisiin välttää, hän huomauttaa.

Ihmisen vaikutuksesta monien eliölajien ympäristö muokkautuu niin nopeasti, että evoluutio ei pysy lainkaan muutosten perässä. Tavat, joilla yksilöt kuvittelevat löytävänsä hyviä paikkoja, voivat olla hyvin yksinkertaisia ja niinpä esimerkiksi eläimen aistit voivat nyky-ympäristössä johtaa harhaan.

- Ihmisethän usein kuvittelevat, että evoluutio suosii asioita, jotka ovat lajin hyväksi, mutta tämä on pikkuisen naiivia. Evoluutio on aika lyhytnäköinen asia, se ei ajattele tulevaisuutta, se ei tiedä mitään tulevaisuudesta, se on vain suosinut niitä yksilöitä, jotka ovat tähän mennessä onnistuneet pärjäämään hyvin. Ja näitä käyttäytymismalleja sitten toistetaan, muistuttaa Hanna Kokko.