1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Äänirunous laajentaa lyriikan karttaa

Runous on kasvattanut Suomessa suosiotaan viime vuosina. Runobuumin liepeillä versoo myös harvinaisempia kokeiluja. Muutamat nuoret runoilijat ovat kiinnostuneet äänirunoudesta, ja ainakin yksi äänirunoyhtyekin on perustettu.

kulttuuri

Runoissa äänteet ja sointi luovat merkityksiä: hämäräinen tie on eri asia kuin puutteellisesti valaistu kulkuväylä, sanoo runoilija Leevi Lehto. Myös kirjainten poisto ja aakkostus muuttavat sanojen lukutapoja.

Merkitykseksi riittää äänirunoilijoiden mielestä vaikkapa että se huvittaa kuuntelijaa eli tuntuu joltakin. Runoilija Teemu Mannisen mukaan äänirunous on ei-esittävän nykytaiteen laji, sellaisena ei siis mitään uutta.

Kanadassa äänirunoutta saa bestsellerinä Mannisen mukaan Suomessa kokeellinen kirjallisuus ei ole herättänyt suurta kiinnostusta, mutta ei äänirunous ole laajojen piirien juttu esimerkiksi Amerikassakaan. Kanadalaisen Christian Bökin runoteos Eunoya, jossa hän käyttää kussakin luvussa vain yhtä vokaalia kerrallaan, on tosin kotimaassaan palkittu ja kaikkien aikojen myydyin runoteos.

Bök kertoo käyneensä sanakirjan viisi kertaa läpi etsiäkseen kaikki sanat joissa on vain yhtä vokaalia. Calgaryn yliopistossa kirjallisuutta opettava Bök arvioi kirjan suosion syytä:

- Ihmiset eivät uskoneet, että vaikea yhden vokaalin käyttö kerrallaan tuottaisi järkevää, hauskaa runoa, sanoo Bök.

Hänen seuraava kirjaprojektinsa on vielä erikoisempi. Siinä on kyse geenikoodeiksi käännettävistä runoista, jotka elävät bakteereina ikuisesti.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset

Lue seuraavaksi