Vajaa kolmannes hyväksyy lapsen kurituksen

Lähes kolmannes suomalaisista hyväksyy yhä väkivallan käytön lasten kasvatuksessa, vaikka ruumiillinen kuritus on ollut laissa kiellettyä jo vuodesta 1984.

Kotimaa

Runsas kymmenesosa suomalaisista ei pidä nyrkillä lyömistä tai potkaisemista pahoinpitelynä, jos kohteena on lapsi.

Lastensuojelun Keskusliiton teettämän selvityksen mukaan ruumiillisen kurituksen hyväksyy kuitenkin entistä harvempi. Kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa siihen suhtautui suopeasti 34 prosenttia suomalaisista, nyt 29 prosenttia.

Miehet suhtautuvat ruumiilliseen kurittamiseen sallivammin kuin naiset. Niin ikään vanhat (65 - 79-vuotiaat) hyväksyvät sen useammin kuin nuoret. Suhteellisesti keskimääräistä useammin ruumiillisen kurittamisen hyväksyvät myös yksin asuvat, lapsettomat parit, pienillä paikkakunnilla, Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa tai Lapissa asuvat. Myös ne, joita itseään on kuritettu lapsena ruumiillisesti, hyväksyvät väkivallan käytön kasvatuksessa keskimääräistä useammin. Kahta vastaajaa kolmesta on kuritettu lapsena. Puolet vastaajista, joilla on lapsia, on joskus tukistanut lastaan. Piiskaaminen, nipistäminen ja läimäyttäminen ovat vähemmän käytettyjä väkivallan muotoja. Toisaalta suomalaiset ovat myös valmiita puuttumaan asiaan, jos huomaavat lähipiirissään käytettävän väkivaltaa lasta kohtaan. 44 prosenttia vastaajista ottaisi asian puheeksi väkivallan tekijän kanssa. Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten 1 006 suomalaista touko-kesäkuussa. Iältään vastaajat olivat 15 - 79-vuotiaita. Lapsiin kohdistuva väkivalta -tutkimuksessa selvitettiin mm. suomalaisten suhtautumista lapsen ruumiilliseen kurittamiseen.

Lähteet: YLE24