Sairauspoissaolot työpaikoilla kasvussa

Suomalaisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Erityisesti ovat kasvaneet naisten poissaolot. Sen sijaan määräaikaiset työntekijät eivät Työterveyslaitoksen mukaan uskalla pitää sairauspäiviä.

Kotimaa

Työterveyslaitoksen mukaan naisten sairauslomat lisääntyivät vuosien 2001 - 2005 aikana 8,6 päivästä kymmeneen päivään. Suurinta kasvu on ollut kuntien työpaikoissa, joissa suurin osa henkilöstöstä on naisia. Naiset sairastavat miehiä enemmän kaikissa ammateissa.

Naisten sairauspoissaoloja lisää varsinkin huono työaikojen hallinta eli mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, taukojen pitämiseen, työvuorojärjestelyihin ja loma-aikoihin. Myös esimiesten johtamistaidoilla on suuri merkitys.

Viime vuonna eniten sairastettiin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla (keskimäärin 11 päivää). Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä osa hoitajista on ollut poissa työpaikalta jopa 30 päivää vuodessa, kun vastaavana aikana lääkärit ovat olleet poissa neljä päivää.

Lähes yhtä paljon poissaoloja oli kuljetusalalla, teollisuus- ja rakennusalalla ja palvelualalla. Vähiten poissaoloja (keskimäärin kuusi päivää vuodessa) oli hallinto- ja toimistotyössä, myyntityössä ja opetustoimessa.

Iän myötä poissaolot lisääntyvät Sairauspoissaolot riippuvat suuresti iästä. Pitkät, yli kolme vuorokautta kestävät sairauslomat ovat yleisimpiä vanhemmissä ikäryhmissä. Yli 50-vuotiailla on jopa 40 - 50 prosenttia enemmän pitkiä sairauslomia kuin nuoremmilla. Yhden päivän poissaolot ovat puolestaan yleisimpiä 18 - 29 -vuotiaiden joukossa. Sairastamisessa on suuria alueellisia eroja. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten poissaoloja Itä-Suomessa, mielenterveysongelmat Kaakkois-Suomessa. Pienimpiä poissaolomäärät ovat kummassakin tautiryhmässä Uudellamaalla. Sairauspoissaolot kasautuvat kuitenkin vain pienelle osalle työntekijöistä. 5 - 7 prosenttia palkansaajista pitää noin puolet sairauslomapäivistä. Noin kolmannes työntekijöistä ei ole vuodessa päivääkään pois töistä. Varsinkaan pätkätyöntekijät eivät uskalla pitää sairauslomia. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan pätkätyötä tekevillä on 20 - 30 prosenttia vähemmän poissaoloja kuin vakituisilla työntekijöillä. Lama-ajan irtisanomiset lisäsivät pitkiä poissaoloja Työterveyslaitoksen mukaan lamanaikaiset suuret irtisanomiset kaksinkertaistivat vakituisten työntekijöiden pitkät, lääkärintodistusta vaativat poissaolot. Samalla lyhyet poissaolot vähenivät. Tutkimusten mukaan pitkät sairauspoissaolot ovat vahvasti yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin, alkoholismiin ja itsemurhiin. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jussi Vahteran mukaan yksi syyn naisten sairasteluun on se, että vastuu kodista kasautuu enemmän naisten harteille. Myös työajoilla ja niihin itse vaikuttamisella on suuri merkitys. Työterveyslaitos tarjoaa lääkkeeksi sairauspoissaolojen vähentämiseen liikuntaa, terveellistä ruokavaliota sekä parempaa johtamista työpaikoilla. Johtajien pitäisi ottaa työntekijöiden mielipiteet paremmin huomioon. YLE24