Lipponen: Suomi vaikeuksissa ilman Natoa

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) uskoo, etteivät Suomen varat riitä tulevaisuudessa uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseen.

Kotimaa

Turun Sanomissa ja Hämeen Sanomissa julkaistussa kolumnissaan hän laskeskelee, ettei Suomi kykene ylläpitämään nykyisen kaltaista liikekannallepanokykyä vuonna 2020. Esimerkiksi 15 sodanajan prikaatin ylläpitäminen ei Suomelta enää tuolloin kustannussyistä onnistu.

Lipponen pohtii myös ilmatilan valvontaa. Kun Hornet-hävittäjät poistetaan käytöstä, on Lipposen mukaan epätodennäköistä, että Suomi voisi ylläpitää riittäviä lentovoimia. Hänen mukaansa ilmatilan valvonnassa eurooppalainen yhteistyö on poissuljettu, eivätkä voimavarat riitä, vaikka Suomi tekisi Ruotsin kanssa yhteistyötä.

Lipponen perääkin laajaa selvitystä Nato-jäsenyydestä hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon muodossa.

Suomella on käytössään ns. Nato-optio. Tämä tarkoittaa Lipposen mielestä sitä, että jäsenyyttä harkitaan, jos olosuhteet muuttuvat. Hän haluaakin selonteossa pohdittavan perusteellisesti turvallisuusympäristön muutoksia, kansallisen puolustuksen näkymiä ja sen haasteita.

Selonteko on seuraavan hallituksen tehtävä. Tämän takia Lipponen toivoo, etteivät puolueet tässä vaiheessa lukitsisi kantojaan Nato-kysymyksessä.

Lipponen haluaa selonteossa pohdittavan, mihin suuntaan Nato on muuttumassa, millainen Yhdysvaltain rooli siinä tulee olemaan ja millainen asema yksittäisellä jäsenmaalla on.

Suomi ja Ruotsi ovat jo tehneet Natolle aloitteen rauhankumppanuuden vahvistamiseksi. Jos Nato-maat hyväksyvät aloitteen marraskuussa Riian huippukokouksessa, Suomi on jo "niin lähellä Natoa, että hirvittää", Lipponen luonnehtii. Tiivistetty rauhankumppanuuskin tuo Suomelle merkittäviä etuja ilman Naton täysjäsenyyttä, hän sanoo Turun Sanomissa.

Lähteet: YLE24