Saamelaisten maaoikeuskiista vailla ratkaisua

Oikeusministeriön tilaama selvitys saamelaisten maanomistusoikeuksista ei edelleenkään ratkaise Lapinmaiden omistajaa.

Lähes neljä vuotta kestäneessä tutkimuksessa selvisi, että Ruotsin korkein oikeusaste julisti Lapinkylien yhteismaat kruunun omaisuudeksi jo vuonna 1742, koska niitä ei ole koskaan luovutettu kenellekään.

Nykyisin oikeuskäytäntö tunnustaa omistusoikeuden perustaksi myös niin sanotun ylimuistoisen nautinnan.

Tutkimustyöhön osallistunut Lapin yliopiston tutkija Juha Joona sanoo, että lopullinen ratkaisu voidaan siten löytää vain oikeudenkäynnissä, jossa punnitaan, kumpi peruste on voimakkaampi.

Tiistaina julkistetulla selvityksellä haettiin jälleen ratkaisun perusteita vuosikymmeniä velloneeseen Ylä-Lapin maaoikeuskiistaan.

Tutkimus perustui arkistolähteisiin entisten Kemin ja Tornion Lappien asutus- ja väestöhistoriasta, maankäytöstä ja maanomistusoloista 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun.

Sasi perää poliittisia toimia

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi perää seuraavalta hallitukselta ja eduskunnalta poliittista ratkaisua Ylä-Lapin maaoikeuskiistaan.

Sasi sanoo, ettei uusia saamelaisalueen maaoikeusselvityksiä enää tarvita.

Kolmenkymmenen vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksiä ja esityksiä Ylä-Lapin maaoikeuksista ja niiden uudelleen järjestämisestä.