Muhkea elämäkerta näyttää ajan hermolla eläneen Väinö Linnan

Kirjailija Väinö Linnasta on ilmestynyt mittava elämäkertateos. Professori Yrjö Varpion kirjoittama Väinö Linnan elämä julkistettiin tiistaina Tampereella.

kulttuuri

Vaikka Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähti-trilogiaa onkin pidetty eräänlaisena vaihtoehtoisena historiankirjoituksena, Varpio liittää teokset ennen kaikkea modernisoituvan Suomen kehitykseen. - Tuntemattomassa sotilaassa näkyy hierarkioiden purkautuminen. Pohjantähden alla -trilogiassa kuvataan ideologioiden vuoropuhelua ja poliittista neuvottelua. Hierarkioiden murtuminen ja politiikan nousu tapahtui myös modernisoituvassa Suomessa. Näiltä osin Linnan tuotanto heijastaa 1950-luvun Suomea. Ensisijaisesti kyse on ajankuvasta, ei niinkään historiankirjoituksesta, väittää Varpio.

Varpio kuitenkin sanoo, että tulkinta on aina sidottu aikaansa.

- Vuonna 1954 Linnan tuotanto näyttäytyi ilman muuta myös vaihtoehtoisena historiankirjoituksena. Uusia lähteitä

Uutena lähteenä tutkimuksessa on käytetty Linnan kirjailijatoveri Aladar Valmarin tarkkoja päiväkirjamerkintöjä. Ne nostavat esiin niin sanotun Mäkelän kirjallisen piirin vaikutuksen.

- Linnahan tarttuu teemoihin, joita Lauri Viita käsitteli Moreenissa ja kansalaissodasta kertovissa satiirisissa runoissaan. Linna tuo teemat realistisen kerronnan piirin, kun niitä oli aikaisemmin tarkasteltu satiirin tai romanttisen kerronnan kautta, sanoo Varpio. Hänen mielestään Linna ei kuitenkaan varastanut aiheita muilta. - Näyttää siltä, että näiden asioiden käsittelyyn oli selvästi kollektiivinen tarve. Linna oli erittäin tarkka ajan merkkien lukija. Hän näki helposti, mikä oli yhteiskunnassa tärkeää juuri sillä hetkellä.

Professori Varpio on käyttänyt Linna-elämäkerrassa myös kirjeitä, joita Linna kirjoitti suomalaisille upseereille.

- Upseerien mielestä Linna antaa Suomen armeijasta huonon kuvan. Hyvin kärsivällisesti Linna selvitti, että näin ei ole. Linna jopa arveli, että vuosikymmenien päästä Tuntematon sotilas nähdään kunnianosoituksena suomalaiselle armeijalle, kertoo Varpio. Linnan viimeinen käsikirjoitus paloi saunanpesässä

Väinö Linnasta on viime vuosina kirjoitettu paljon, mutta Varpio teos valottaa esimerkiksi Linnan viimeisen romaaniyrityksen epäonnistumista kiinnostavalla tavalla.

- Linna kirjoitti 1960-luvun puolivälissä uutta teosta trilogiansa Täällä Pohjantähden alla jälkeen. Aivan tarkkaa kuvaa mikä tuo teos oli, ei ole, mutta se oli ilmeisesti jotenkin metafyysinen, symbolistinen teos, kertoo Varpio. - Liuskoja oli satamäärin eli se oli vakava hanke. Linna kuitenkin totesi, ettei hän saa sitä valmiiksi ja sanoi, että hänellä on viitisen kiloa toimetonta tekstiä. Väinö Linna menetti puhekynsä aivoveritulpan takia vuonna 1984. Hän kuoli keuhkosyöpään huhtikuussa 1992. Suuri osa Linnan kirjeistä ja keskeneräisistä käsikirjoituksista poltettiin kirjailijan omasta pyynnöstä hänen kuolemansa jälkeen. Keskeneräinen käsikirjoitus poltettiin ilmeisesti saunan pesässä. Radion kulttuuriuutiset, TV:n kulttuuriuutiset, YLE24

Lähteet: Väinö Linnasta YLE Teeman sivuilla