Valtion työpaikoissa voidaan huonosti

Puolet valtion henkilöstöstä antaa heikon tai korkeintaan tyydyttävän arvosanan omalle työhyvinvoinnilleen, selviää Valtiokonttorin tekemästä Kaikki hyvin työssä -tutkimuksesta.

Kotimaa

Yli puolet valtion henkilöstöstä on sitä mieltä, että johtamisen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin tiedostetaan melko tai erittäin huonosti. Puolet henkilöstöstä antoi heikon tai korkeintaan tyydyttävän arvosanan omalle työhyvinvoinnilleen, selviää Valtiokonttorin tekemästä Kaikki hyvin työssä -tutkimuksesta.

Valtiokonttorin toimialajohtajan Timo Laitisen mukaan heikko työhyvinvointi näkyy ennen kaikkea lyhyiden sairauspoissaolojen kasvamisena.

-Tietysti kun ongelmat syvenevät, niin ryhdytään näkemään työperäisiä työkyvyttömyyseläketapauksia, Laitinen toteaa.

Lähes joka toisen työkyvyttömyyseläkkelle siirtymisen syynä ovat mielenterveydelliset ongelmat.

Laitisen mukaan yksi ratkaisu on, että ongelmaan tartutaan nimenomaan johtamisen kehittämisen kautta. Esimerkit huonosta johtamisesta vaihtelevat ministeriön kansliapäälliköstä paikallisesimiehiin. Silti tulehtuneista työpaikoista ollaan yleisesti haluttomia antamaan yksittäisiä esimerkkejä.

Lakiesitys määräaikaisista johtajista Huonon työhyvinvoinnin julki tuominen liittyy haluun uudistaa valtion johtavien virkamiesten rekrytointia ja kierrätystä. Perjantaina presidentti Tarja Halosen esittelyyn tulevan lakiesityksen mukaan tulevaisuudessa valtion ylimmät johtajat asetetaan tehtäviinsä määräajaksi. Näin vältytään korkeimman johdon ylipitkiltä pesteiltä. - Tarkoitus ei ole huonojen johtajien poissaaminen, vaan tarkoitus on parantaa johtamista tulevaisuutta silmällä pitäen, kuvailee valtionvarainministerion valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto. YLE TV-uutiset