Puolustusvoimat hankkii iskukykyä maalle, merelle ja ilmaan

Puolustusvoimat tekee parhaillaan isoja materiaalihankintoja sekä maa-, ilma- että merivoimiin. Nyt hankittavat laivat, aseet ja järjestelmät ovat pääosin käytössä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kotimaa

Näillä hankinnoilla linjataan tulevaisuutta, sillä osa niistä on käytössä seuraavat 20 vuotta, sanoo puolustusvoimien materiaaliyksikön johtaja Jari Takanen.

Yksi suurimmista lähiaikoina toteutuvista hankinnoista on miinantorjuntalaivue merivoimille. Hankintasopimus allekirjoitetaan marraskuun aikana, muutaman vuoden neuvottelujen tuloksena. Kolme etsintä- ja raivausalusta ja miinasodankäynnin tietojärjestelmä maksavat yhteensä 250 miljoonaa euroa. Laivueeseen sisältyy sukeltajajoukkueita ja se on valmis vuoteen 2012 mennessä. Hieman aiemmin saadaan käyttöön neljän ohjusveneen laivue, joka on jo tilattu.

Materiaalihankintojen osuus Suomen puolustusbudjetista on noin kolmasosa, vuosittain niihin on käytettävissä noin 650 miljoonaa euroa. Nyt tehtävät hankinnat perustuvat eduskunnan hyväksymään vuoden 2004 Turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Parhaillaan valmistellaan vuoden 2008 selontekoa, johon puolustusvoimat lataa tulevaisuuden hankintatoiveensa.

Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Jari Takanen sanoo, että maavoimat on perinteisesti hallinnut budjettia. Sen osuus vuositasolla on ollut noin 60 prosenttia. Turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti maavoimien osuus pienenee tulevaisuudessa. Hornet-hävittäjien täydennysostojen kautta ilmavoimien osuus nousee noin 25 prosenttiin, samoin tiedusteluvalvonnan ja johtamisen osuus kasvaa 25 prosenttiin.

Aivan tyhjin käsin ei maavoimia kuitenkaan jätetä, vastikään hankittu raskas raketinheitinjärjestelmä maksaa noin 45 miljoonaa euroa ja se saadaan operatiiviseen käyttöön luultavimmin vuonna 2008. Lisäksi maavoimat odottaa edelleen suurta saatavaansa, helikoptereita. Noin 350 miljoonan euron koptereista ensimmäisiä odotetaan ensi vuoden puolella.

Ohjuksia varmuuden vuoksi Vaikka Hornet-hävittäjien ilmasta maahan -pommituskykyä aletaan toteuttaa aikaisintaan 2012, varustetaan Horneteja parhaillaan ilmasta ilmaan -ohjuksilla. Kaupat on jo tehty yli 100 kappaleesta lyhyen kantaman infrapunaohjuksia. Ohjukset ja niiden käyttöön tarvittava tietokoneohjelmisto maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Ohjukset ovat käytössä vuonna 2009. Lähiaikoina hankitaan Hornetteihin myös alle 100 kappaletta keskipitkän kantaman tutkaohjuksia. Ne on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2010, niille kertyy hintaa 100 miljoonaa euroa. - Näitä ohjuksiahan ei koskaan käytetä, niillä ei edes harjoitella. Ne ovat kuin vakuutus, joka otetaan ja toivotaan, ettei sitä koskaan tarvitse käyttää, sanoo yksikönjohtaja Jari Takanen. Merivoimillekin ostetaan muun muassa meritorjuntaohjuksia, osasta on jo päätökset tehty ja niitä odotetaan tämän vuosikymmenen aikana. Vuoden 2009 jälkeen alkaa jalkaväkimiinojen korvaaminen muilla keinoin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi erilaisia sensoreita ja miehittämättömiä lennokkeja. Maailma ja tarpeet muuttuvat Edellä luetellut suurhankinnat ovat materiaaliyksikön johtajan Jari Takasen mukaan operatiivisessa käytössä viimeistään vuonna 2012, osa jo ennen sitä. Siitä kun ostosopimus on tehty, menee noin viisi vuotta ennen kuin tavara saadaan käyttöön. - Nykyinen pitkä suunnitelma ulottuu vuoteen 2025, tuon ajan todellisuutta linjataan tämän päivän hankinnoilla. Silloin ovat edelleen käytössä Hornetit ja miinantorjunta-alukset vielä 2030-2040, sanoo Jari Takanen. Takanen muistuttaa, että mitä kauemmaksi suunnitelmia tehdään, sitä ylimalkaisempia ne ovat ja sitä enemmän niitä joudutaan matkanvarrella säätämään. Kriisien luonne muuttuu yhä enemmän muuksi kuin sotilaalliseksi. Terrorismi, kriisinhallinta ja katastrofit hallitsevat tulevaisuuden uhka-arvioita. Jari Takasen mukaan esimerkiksi nyt hankittavia miinantorjunta-aluksia pystytään hyödyntämään myös etsintä- ja pelastustehtävissä ja helikoptereita esimerkiksi metsänsammutustöissä. Kuljetuskapasiteettia tunneittain Jari Takasen mukaan koko Euroopalla on pulaa ilmakuljetuskapasiteetista. Suomi on saamassa hänen mukaansa pari kuljetuskonetta vuoden lopulla, mutta raskaammassa kuljetuskalustossa ollaan päätymättä toisenlaisiin ratkaisuihin. Nyt harkitaan sitä, että ostettaisiinkin tunteja kaluston sijaan. Eri maiden yhteisenä projektina voidaan luoda järjestelyjä, joissa valtiot ostavat kuljetuskapasiteettia käyttötunteina. Takasen mukaan Suomi on jo mukana yhdessä tällaisessa järjestelyssä. Puolittain yksityisessä, puolittain julkisessa omistuksessa olevat lentokoneet voisivat olla muun ajan esimerkiksi normaalissa rahtiliikenteessä. Riitta Väkeväinen YLEn Radiouutiset

Lähteet: Kääriäinen kummeksuu Hornet-keskustelua