1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Rangaistus vai kosto?

Irakin entisen johtajan Saddam Husseinin kuolemantuomio perustuu ikivanhaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan toisen ihmisen surmaamisesta seuraa kuolema. Hammurabin laki on tänäkin päivänä on käytössä kymmenissä maissa.

Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mesopotamialaiskuningas Hammurabin laki runsaan 3 500 vuoden takaa alkoi hävitä yhä useamman maan lainsäädännöstä 1900-luvulla, etenkin sen lopulla. Kahdessa viime vuosikymmenessä kuolemantuomiosta täysin tai käytännössä luopuneiden maiden määrä on kasvanut 66:sta 129:een. Viimekin vuonna kuitenkin 53 maassa tuomittiin ihmisiä kuolemaan, ja 22:ssa heitä myös teloitettiin. Valtaosa teloituksista pantiin toimeen neljässä hyvin erilaisessa maassa: kommunistipuolueen johtamassa Kiinassa, kristittyjen johtamassa läntisessä demokratiassa Yhdysvalloissa sekä tiukan islamilaisissa Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan niissä tehtiin 94 prosenttia viime vuonna varmaan tietoon tulleista 2 148 teloituksesta. Kiina on kuitenkin ylivoimainen tilastoykkönen. Siellä viedään joka vuosi henki lain voimalla useammalta ihmiseltä kuin muualla maailmassa yhteensä. Kiinan viime vuoden puolivirallinen 1 770 teloitetun luku - virallinen on valtionsalaisuus - ei edes kerro koko totuutta. Se saattaa olla jopa 8 000 teloitusta vuodessa, kertovat paikallisviranomaisilta ja tuomareilta kerätyt tiedot. Luku ei selity Kiinan suurella väestömäärällä, sillä suhteellisestikin laskien Kiina teloittaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu maa - ellei sitten Singapore. Se on jopa Kiinaa vaitonaisempi teloituksistaan, joita tuomitaan etenkin huumerikoksista. Amnesty arvioi, että 4,5 miljoonan asukkaan Singaporessa on 15 viime vuoden aikana hirtetty yli 400 ihmistä. Kiinassa kuolemantuomio jopa veronkierrosta Kuolemanrangaistukset olivat yksi keskustelunaihe Kiinan ja Euroopan unionin huippukokouksessa syyskuussa Helsingissä. Kuolemantuomioita yksiselitteisesti vastustava EU otti asian esiin suuren kauppakumppaninsa kanssa ilmeisen kohteliain sanankääntein.

Kiinan pääministeri Wen Jiabao puolestaan sanoi kokouksen lehdistötilaisuudessa odotetusti, ettei maa voi luopua kuolemanrangaistuksista. Lauseessa oli kuitenkin myös sovitteleva sana "toistaiseksi".

Kiinaa on arvosteltu oikeusjärjestelmän pahoista puutteista, muun muassa tunnustusten hankkimisesta kiduttamalla ja ylimalkaisista oikeudenkäynneistä, jotka vievät myös syyttömiä teloitettaviksi. Oikeudenkäynnit ovat usein vain päivän mittaisia, ja kuolemantuomion voi saada jopa veronkierrosta.

Arvostelu näyttää purreen siinä määrin, että lokakuun lopussa Kiina ilmoitti lakimuutoksesta, joka palauttaa kuolemanrangaistukset viime kädessä korkeimman oikeuden päätettäviksi. Ne siirrettiin 1980-luvulla alioikeuksien valtaan.

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva uudistus on Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan rikoslain suurin mullistus yli 20 vuoteen. Myös ihmisokeusaktivistit pitävät muutosta merkittävänä. He toivovat, että paikalliset tuomarit alkavat miettiä päätöksiään aiempaa tarkemmin, kun tietävät niiden pätevyyden joutuvan korkeimman oikeuden tutkittavaksi.

Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Kuolemantuomiot vähenemässä myös USA:ssa >>>