1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kuolemantuomiot vähenemässä myös USA:ssa

Yhdysvallat on ainoa länsimaa, joka edelleen pitää kuolemantuomioita oikeutettuina. Johtavista teollisuusmaista ihmisiä teloitetaan myös Japanissa. Valtioiden politiikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiaa etenkin Yhdysvalloissa myös kyseenalaistettaisi.

Kuolemantuomioita langettavat valtiot perustelevat linjaansa kansan tahdolla sekä pelotevaikutuksella. Lisäksi sen katsotaan tuovan oikeutta uhrille ja hänen läheisilleen. Murhatessaan ihminen luopuu itse oikeudestaan elämään, on yksi perustelu. Myös uskonnollisia syitä esitetään.

Yhdysvalloissa tehdyissä mielipidekyselyissä kuolemanrangaistuksen kannattajien määrä on ollut varsin vakiintunut. Esimerkiksi viime kesänä The Washington Post -lehdessä julkaistussa kyselyssä 65 prosenttia aikuisista kannatti murhaajille kuolemanrangaistusta. Tarkkaan katsoen muutosta oli kuitenkin havaittavissa, sillä teloitusten kannattajien määrä putosi 50 prosenttiin, jos vaihtoehdoksi tarjottiin elinkautisvankeutta ilman armahduksen mahdollisuutta. Muutoksia on tapahtunut myös lainsäädännön ja käytännön tasolla. Viime vuonna Yhdysvalloissa kiellettiin kuolemantuomiot alaikäisenä tehdyistä rikoksista. Kolme vuotta aiemmin korkein oikeus oli todennut henkisesti jälkeenjääneiden teloittamisen laittomaksi. Toista sataa todistettu syyttömiksi tuomion jälkeen

Kuolemantuomioiden määrä on laskenut Yhdysvalloissa viime vuosina selvästi. Viime vuonna se oli alimmillaan sitten vuoden 1978. Teloitusten määrä kasvoi vuoteen 1999 asti, aina ennätykselliseen 98:aan, mutta on sen jälkeen kääntynyt pieneen, sahaavaan laskuun.

Kuolemantuomioiden vastustajat ovat tyytyväisiä viime vuosien kehitykseen, mutta viime kädessä he vaativat paluuta vuosien 1973 - 1976 kieltopolitiikkaan. Tuolloin korkein oikeus oli toistuvasti todennut kuolemantuomiot epäinhimillisiksi ja siten perustuslain vastaisiksi.

Muun muassa Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien liiton ACLU:n mukaan yksi peruste kuolemantuomioiden kieltämiselle on vankkumaton: olipa oikeusprosessi miten rehellinen tahansa, syyttömät eivät aina välty tuomioilta. 30 viime vuoden aikana 123 kuolemaantuomittua on todettu syyttömiksi ja vapautettu. Syyttömiä on luultavasti ehditty myös teloittaa.

ACLU:n muut perusteet kuolemantuomion vastustamiselle liittyvät muun muassa oikeudenkäyntien luotettavuuteen. Järjestö viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan mustat syytetyt ovat saaneet kuolemantuomion paljon todennäköisemmin kuin valkoiset.

Epäsuhta korostuu, jos uhri on valkoinen. Tällä vuosituhannella Pohjois-Carolinassa ja Kaliforniassa tehdyissä tutkimuksissa tuomion todennäköisyys havaittiin silloin yli kolminkertaiseksi. Syytä on etsitty muun muassa ylimmästä tuomarikunnasta, josta 98 prosenttia on valkoisia.

Entä pelottaako kuolemantuomion mahdollisuus murhaamasta? Sitä tuomion vastustajat ovat kommentoineet muun muassa liittovaltion poliisin FBI:n rikostilastoilla. Toissavuotisten lukujen mukaan murhia tehdään edelleen eniten etelävaltioissa, vaikka niissä pannaan toimeen 80 prosenttia Yhdysvaltain teloituksista. Koillisessa puolestaan tehdään alle prosentti teloituksista, mutta myös vähiten murhia.

EU:n kanta yksiselitteisen kieltävä Yhdysvalloissa keskustelua kuolemantuomion puolesta ja sitä vastaan käydään pitkälti tällaisilla käytännön kysymyksillä. Euroopan unionilla kuolemantuomioon on yksi, periaatteellinen kanta: ihmisen henki on perusoikeus, johon valtio ei saa kajota. EU ajaa kuolemanrangaistusten poistamista myös sodan aikana. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus puolestaan kieltää kuolemanrangaistukset rauhan aikana. Neuvoston jäsenyys edellyttää, että ainakin teloitukset lopetetaan, ellei koko pykälää laista poistettaisikaan. Näin teki Venäjä, josta tuli Euroopan neuvoston jäsen vuonna 1996. EU-kansalaisten kanta kuolemantuomioon ei ole yhtä selvä kuin unionin itsensä. Kanta myös seurailee voimakkaasti yksittäisten veritöiden aiheuttamaa vihastusta. Suomessa kuolemantuomion kannatus nousi muutaman vuoden takaisissa kyselyissä jopa 30 prosenttiin, kun tiedotusvälineissä oli ollut runsaasti uutisia nuoren imatralaistytön raa'asta surmasta. Myös Irakin entisen johtajan Saddam Husseinin kuolemantuomio on saanut Suomessa kannatusta. Maailmalla tuomiota on kiittänyt muun muassa Yhdysvaltain presidentti George Bush, jonka mielestä se viitoittaa Irakille tietä tulevaisuuteen. EU on ajamansa politiikan mukaisesti pyytänyt Irakia pidättäytymään teloituksesta. Monet oikeusoppineet ja ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet oikeudenkäyntiä vakavista puutteista. Vaikka Saddam on myös Amnesty Internationalin mukaan yksi nykypäivän pahimpia ihmisoikeusrikollisia, järjestö vaatii hänellekin yksiselitteisen rehtiä oikeudenkäyntiä. Kuolemantuomioita Amnesty ei hyväksy kenellekään. Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Kuolemanrangaistus voimassa yli 70 maassa <<< Rangaistus vai kosto?