1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Uskomaton Vietnam

Kun on ollut Washingtonissa kuluvan kuun vaalitaistelun aikana, mieli palaa väkisinkin 40 vuoden takaiseen tilanteeseen Vietnamin sodan aikana.

Legendaarinen kolumnisti Walter Lippmann pyysi toistamiseen vuoden 1965 aikana presidentti Lyndon Johnsonia ja tämän neuvonantajia kysymään itseltään, miksi kaikki on mennyt vikaan - ja oivaltamaan, että Yhdysvallat on ottanut itselleen mahdottoman tehtävän. Lippmann kirjoitti: "Yhdysvaltain on mahdotonta kurottautua yli Tyynenmeren ja päättää jonkin Aasian maan hallitusmuodosta amerikkalaisten aseiden voimalla…"

Sota Washingtonissa oli tuolloin yhtä tuskaista aikaa kuin se on nytkin Irakin sodassa.

Kävin Washingtonista käsin Vietnamin sotanäyttämöllä vuoden 1969 keväällä; Saigonin lisäksi Mekongin suistossa, Pleikun saarretussa tukikohdassa ja "vihreitten barettien" mukana maan keskiosien vuoristoseudulla.

Palasin Vietnamiin ensimmäisen kerran takaisin vuoden 1997 joulunpyhien aikaan. Kiertelin vanhasta Danangin tukikohdasta käsin maan keskiosia ja törmäsin jatkuvasti amerikkalaisiin sotaveteraaneihin ja heidän perheisiinsä. Danangin China Beachilla nauravat lapset kutsuivat minuakin "GI Joe´ksi". Sodasta oli kulunut 23 vuotta.

Anteeksianto ja menneisyyden katkerien muistojen hautaaminen oli hämmästyttävää. Hienostunut, kaunis ja ystävällinen Vietnam oli kuin sotia ei olisi koskaan ollutkaan.

En usko, että Irakissa ja sen naapureissa kulttuuri yltää samanlaiseen kehitykseen.

Vuoden 2001 pääsiäispyhät vietin Ho Chi Minh City'ssa, joka on edelleenkin vanha Saigon: eroottinen ja tyylikäs trooppinen metropoli. Sota näkyi enää vain museoissa. Yhdessä oli näytteillä myös suomalainen, kellastunut sodanvastainen mielenosoitustaulu.

70 kilometriä Saigonista pohjoiseen on vietkongin maanalainen Cuchin tunneliverkosto. Sen käytävät, asuntotilat, kouluhuoneet, pienoissairaalat ja asevarastot oli juuri avattu turisteille. Ryömiminen ahtaissa saunanlämpimissä tunneleissa ei ole helppo kokemus etenkään suurikokoisille amerikkalaisille. Käynti Cuchin tunneleissa auttaa tajuamaan varsin nopeasti, miksi sekä ranskalaiset että amerikkalaiset hävisivät sotansa Vietnamissa. Ja miksi maasa kaatui 58.000 amerikkalaista.

Tänään sanotaan, että Washingtonissa Vietnam ei ole enää sota, vaan maa. Irak on nyt sota, maata siitä tuskin ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa tulee.

Washington solmi diplomaattisuhteet Hanoin kanssa vuonna 1995. Ensimmäinen amerikkalainen suurlähettiläs oli sodan aikana alas ammuttu hävittäjälentäjä ja entinen sotavanki Hanoin "Hiltonissa".

Samassa vankilan kuuluisin vanki oli nykyinen senaattori ja presidenttiehdokas John McCain, jonka A-4 Skyhawk ammuttiin alas 26.10.1967. McCainin lentoasu on nyt museon tunnetuin esine. Monien muiden sotaveteraarien tapaan senaattori on sittemmin kaynyt "sovintomatkalla" Hanoissa.

Vuoden 2000 marraskuussa presidentti Bill Clinton vieraili Vietnamissa. Tässä kuussa on koittanut George Bushin vuoro Aasian/Tyynenmeren maiden APEC-huippukokouksessa 18-19.11. Hanoissa.

Vietnamin huima nousu uudeksi aasialaiseksi taloustiikeriksi huipentuu juuri APEC-huippukokouksen puheenjohtajuuteen, joka on pienelle maalle samanlainen vuoden pituinen ponnistus kuin EU-puheenjohtajuus.

Aasian/Tyynenmeren yhteistyöjärjestön 21 jäsenmaata - Japani, Kiina ja USA mukaan lukien - muodostavat maailmantalouden dynaamisimman osan. Näillä APEC-mailla on hallussaan puolet maailmantaloudesta ja puolet maailmankaupasta. Hanoin huippukokous herättää huomiota maailmalla. Helsingin ASEM-kokoukset herättivät huomiota vain Suomessa.

Hanoin huippukokous on merkittävä myös Maailman kauppajärjestön WTO:n Doha-kierrokselle, joka on hukkumassa lukemattomien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten "nuudelisoppaan". APEC:in jäsenmailla on jo 21 tällaista erillissopimusta ja 17 on parhaillaan neuvoteltavina. Itä-Aasian maiden keskuudessa on myös keskusteltu omasta vapaakauppa-alueesta. Eniten väittelyä on kuitenkin herättänyt ajatus kiirehtiä APEC:in vapaakauppa-alueen muodostamista. Tämän ajatuksen puoltajat väittävät, että jos 21 APEC-maata yltävät tähän, hyöty maailmankaupalle olisi paljon suurempi kuin kunnianhimoisinkaan Doha-kierroksen tulos.

APEC:in huippukokouksen isäntämaana ja järjestön tämän vuoden puheenjohtajana Vietnam on hetken keskellä maailmannäyttämöä. Neljännesvuosisata sodan päättymisen jälkeen se sopii tähän rooliin hyvin.

Vietnamin talous kasvaa kahdeksan prosentin vuosivauhtia, ulkomaisten suorien sijoitusten virtaa voimistuu vuosi vuodelta, osakemarkkinat ovat nousseet tänä vuonna 67 prosenttia, luonnonvarat öljyä myöten ovat huomattavat, ja kaiken lisäksi maa on poliittisesti vakaa.

Sekä Kiina että Yhdysvallat sijoittivat viime vuonna Vietnamiin kumpikin noin kaksi miljardia dollaria. Kiinalaiset ovat siirtäneet teollisuuttaan Vietnamiin, koska työvoimakustannukset ovat täällä 25-30 prosenttia alemmat kuin nousevien kustannusten ja palkkojen Kiinassa. Amerikkalaiset tekevät samoin.

Kuten amerikkalaiset liikemiehet sanovat, Vietnam on "seuraava iso juttu" Kiinan ja Intian jälkeen.

Marraskuussa 2006,