Internetiä tungetaan taskuun

Operaattorit markkinoivat suomalaisille viimeistä huutoa olevia kolmannen sukupolven kännyköitä mainoseuroja säästelemättä. Kuluttajia houkutellaan kytkykauppaan muun muassa sähköpostilla ja kännykkätelevisiolla, kirjoittaa YLEn taloustoimittaja Timo Kämäräinen.

talous

Käytännössä on kyse siitä, että Internet halutaan sujauttaa kuluttajien taskuihin. Ajatus on osittain tuttu jo vuosituhannen vaihteen kovasta teknologiahuumasta, joka tunnetusti kuihtui kasaan.

Nyt operaattoreiden pelimerkit ovat roimasti paremmat. Kännyköiden ruudut ovat aiempaa kookkaampia ja nettiyhteys onnistuu ilman insinöörin koulutusta. Arvioidaan, että Suomessa on vuoden lopulla 300 000 kytkykauppaluuria. Asiakkaita siis riittää. Yksi este menestykselle voi olla hinta. TNS Gallupin uuden maailmanlaajuisen selvityksen mukaan neljännes kuluttajista pitää kolmannen sukupolven kännykkäpalveluita liian kalliina. Suomessa vain neljä prosenttia vastanneista pitää 3G:tä tärkeänä seuraavassa puhelimessaan, tosin kysely on Suomen osalta suppea. Toistaiseksi suurimmat operaattorit ovat antaneet nihkeästi tietoja siitä, kuinka moni oikeasti käyttää kännykällä vaikkapa nettiä tai sähköpostia. Ylen toimittajat ovat tivanneet tarkkoja lukuja keväästä asti. Sonerasta kerrotaan esimerkkinä, että lähes joka neljäs 3G-asiakas katsoo kännykkätelevisiota. Elisa on puolestaan julkistanut niin sanottuja edelläkävijöitä koskevan tutkimuksen, jonka mukaan joka neljäs yrityspäättäjä käyttää nettiä ja sähköpostia kolmannen sukupolven kännykällään. Tavallinen kännykkäkansa on toinen tarina, todellinen läpimurto antaa vielä odottaa itseään. Lainlaatija vapautti kytkykaupan huhtikuun alussa. Tavoitteena on, että kuluttajat innostuisivat uusista palveluista. Muutoin lainvalmistelijoille lienee yksi lysti, miten hienoja luureja suomalaiset haluavat ostaa. Toistaiseksi lain alkuperäinen tarkoitus ei ole toteutunut. Kuluttaja on tietysti aina oikeassa. Asiakas käyttää vain niitä palveluita joita tarvitsee, ja puhuminen ja tekstiviestit näyttävät riittävän useimmille. Niin ikään on kokonaan toinen juttu maksaa palveluista. Ihmiset ovat myös tottuneet internetissä ilmaisiin herkkuihin, miksi he maksaisivat palveluista kännyköissä. Operaattoreille taskuinternetin läpimurto olisi hunajaa. Uudet rahavirrat olisivat tarpeen, vaikka pahin puheluiden hintakilpailu onkin jo laantunut ja keskimääräinen kuukausilasku on jopa kasvanut. Epäilemättä ainakin osa kuluttajista vielä innostuu taskussa kulkevasta Internetistä. Kokonaan toinen asia on, kuinka paljon rahaa operaattorit onnistuvat tahkoamaan. Etelä-Koreassa ja Japanissa palvelut ovat olleet menestys. Vuosien saatossa palvelut ovat olleet parempia, mutta se on vain osatotuus. Operaattoreiden harmiksi voi olla niin, että Suomi on jossain määrin erilainen yhteiskunta. Esimerkiksi Tokiossa on varsin yleistä, että työmatkalainen kuluttaa junassa yhteen suuntaan tunnin tai puolitoista. Joutoaikaa voi olla mukava kuluttaa selaamalla kännykällä uutisia tai kirjoittelemalla sähköpostia kavereille. Timo Kämäräinen taloustoimittaja, YLE

Lähteet: timo.kamarainen(at)yle.fi

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus