Tieto-Finlandiaa tavoittelee kuusi kirjaa

Tämän vuoden Tieto-Finlandian palkintoehdokkaat on julkistettu. Ehdolla ovat on muun muassa kirjat Hella Wuolijoesta, Magnus Lindbergistä sekä kerrostaloista.

kulttuuri

  1. joulukuuta jaettavaa Tieto-Finlandiaa tavoittelevat Petri Neuvonen, Eero Saarenheimo, Satu Salonen, Caterina Stenius, Ilmari Susiluoto sekä Erkki Tuomioja. Lopullisen palkinnonsaajan valitsee Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen. Palkintosumma on 26 000 euroa. Tietokirjallisuus on Suomessa miesten laji Valintalautakunnan puheenjohtaja Anna Rotkirch sanoo, että tietokirjallisuus on Suomessa sukupuolittunut. - Kaksi kolmesta tietokirjasta on miehen kirjoittamia. Antologioissa, hakuteoksissa ja oppaissa naisten osuus on hieman suurempi. Ehkä aika- ja perhebarometrit aiheuttavat nykyään sen, että naisten on vaikeampi saada kirja tehdyksi. Tutkijana tai toimittajana naisia työskentelee kuitenkin paljon. Rotkirchin mukaan sukupuoli näkyy myös aihevalinnoissa. - Mopo-oppaan tai merenneidoista kertovan kirjan kirjoittajien sukupuoli on helppo arvata. Olisi tärkeää, että naiset ottaisivat itselleen aikaa kirjoittaa. Se toisi uusia aiheita. Valintalautakunta toivoo lisää kirjoja Internetiin Kirjojen kierto markkinoilla nopeutuu jatkuvasti. Valintalautakunnan mukaan vaarana on, että huolellisesti taitettuja ja kuvitettuja teoksia löytää muutaman vuoden kuluttua enää antikvariaateista ja kirjastoista. Lautakunta kehottaakin tekijöitä levittämään tietoaan ja osaamistaan sähköisessä verkossa. - Toivoisimme, että kirjoja julkaistaisiin enemmän myös Internetissä. Internet on ilmainen, ja siellä kirja elää pitempään. Itse olen laittamassa oman väitöskirjani verkkoon, enkä odota siitä uutta painosta, Anna Rotkirch sanoo. Palkintoehdokkaat esittelyssä Vuonna 1989 perustettu Tieto-Finlandia on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle. Tämän vuoden palkintoehdokkaat ovat: Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot
1880 - 2000
  • Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen (Rakennustieto Oy) Kerrostalot 1880–2000 esittelee tiiviisti 120 vuotta suomalaista arkkitehtuuria ja rakennustekniikkaa. Vanhan kerrostalokannan uusiminen on haaste, jonka ylläpitoon ja korjaukseen kirja kantaa kantavan elementtinsä. Tietoteos palvelee käytännön kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen tarpeita. Samalla se kuvaa aineellisen kulttuurin muuttumista Suomessa asuinkerrostalojen kautta.Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten, Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet (Tammi) Saarenheimon romaanimainen tietokirja kertoo suomalaiskenraali Sprengtportenin ja Casanovan ystävyydestä 1700 -luvun lopussa. Miehet tapasivat pohjoisböömiläisessä linnassa, jonka seurapiirissä riitti vipinää ja keskustelut kukoistivat myös kirjeitse, jos sattuivat jäämään kesken. Kirjaa on kiitelty ajankuvastaan ja näkökulmastaan suomalaiseen kosmopolitismiin. Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas (
(Duodecim) Salonen käsittelee kirjassaan sairaanhoitoa asiakkaan näkökulmasta. Hän pitää sairastelua taitolajina, jonka niksit kannattaa opetella hyvissä ajoin. Salonen korostaa kirjassaan lääkäri-potilassuhteen merkitystä ja tarjoaa sitä kautta ajateltavaa alan ammattilaisillekin. Kirjaa on kehuttu sen kriittisestä, mutta samalla myös ironisesta otteesta hoitotakuun myötä ajankohtaiseen aiheeseen. Caterina Stenius: Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken( SÖDERSTRÖM & C:O FÖRLAG/WSOY) Stenius esittelee kansainvälisesti yhden tunnetuimmista säveltäjistämme lapsuudesta nykypäivään, yhtäaikaa leikkisänä ja syvämietteisenä. Samalla tulee kuvatuksia myös kokonaista nykymusiikin muusikkosukupolvea haastattelujen, analyysien ja kappaleiden kautta. Steniuksen lähestymistapa on kansantajuinen, ja vaikeistakin aiheista hän kertoo selkeästi. Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys(WSOY) Suuruuden laskuoppi luo katsauksen itänaapurin tietotekniseen kehitykseen 1920-luvulta nykypäivään. Ilmiönä sikäläinen vallankumous on omalaatuinen; vaikka osaaminen romahti vuoden 1991 jälkeen, uusi vuosituhat on muuttanut kaiken. Neuvostoliiton aikaisten paljastusten lisäksi kirja tarjoaa aiemmin kertomatta jääneitä yhteyksiä Suomeen. Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista. Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (Tammi) Ulkoministeri Erkki Tuomioja selvittää kirjassaan alun perin virolaisen isoäitinsä Hella Wuolijoen tämän sisaren Salme Pekkala-Duttin vaiheita. Tuomioja on kaivanut arkistoista etenkin myös Yleisradion johtajana toimineen Wuolijoen poliittiseen rooliin liittyviä asioita. Uutta materiaalia hän on saanut arkistoista Englannista, Ruotsista, Venäjältä sekä äitinsä jäämistöstä ja Helsingin kansallisarkistosta.

Lähteet: YLE Uutiset, Radion kulttuuriuutiset