Elektroniikkajätteen käsittelyä pyritään parantamaan

120 maan edustajat pohtivat tällä viikolla Nairobissa keinoja selvitä yhä kasvavasta vaarallisten jätteiden vuoresta. Esimerkiksi elektroniikkajätteen määrä on kasvanut rajusti tietokoneiden ja matkapuhelinten yleistymisen myötä.

luonto

Baselin vaarallisten jätteiden siirtoja koskevan sopimuksen osapuolten viisipäiväisessä kokouksessa keskustellaan laittomasta jäteviennistä, laivojen romutuksesta ja elektroniikkajätteistä.

Kokouksen on tarkoitus sopia muun muassa elektroniikkajätteitä koskevasta strategiasta. Vaarallisia aineita kuten lyijyä, elohopeaa ja kadmiumia sisältävästä elektroniikkajätteestä on tullut yhä kasvava ongelma tietokoneiden ja matkapuhelinten yleistymisen myötä.

YK:n ympäristöjärjestön Unepin mukaan maapallolla syntyy vuosittain 20 - 50 tonnia elektroniikkajätettä, ja sen osuus kaikesta kiinteästä yhdyskuntajätteestä on jo noin viisi prosenttia. EU:ssa elektroniikkajätteen määrän arvioidaan kasvavan 3 - 5 prosenttia vuodessa ja kehitysmaissa kasvun odotetaan olevan tätäkin jyrkempää. Pelkästään vuonna 2004 maailmassa ostettiin 183 miljoonaa tietokonetta ja yksin Yhdysvalloissa heitetään pois vuosittain 14 - 20 miljoonaa tietokonetta. Samaan aikaan tietokoneiden yleistymisen kanssa kännykän käyttäjien määrä on lisääntynyt rajusti ja heitä arvioidaan olevan maapallolla jo kaksi miljardia vuonna 2008. Unepin pääjohtaja Achim Steiner huomautti kokouksessa, että ongelmana on myös käytetyn elektroniikan vienti kehitysmaihin. Se voisi olla hyvä asia, jos kyse olisi toimivista koneista. Esimerkiksi Lagosiin Nigeriaan saapuvista koneista kuitenkin 25 - 75 prosenttia on toimimattomia eli pelkkää elektroniikkajätettä. Unepin mukaan haasteena onkin sen määritteleminen, mikä on jätettä ja mikä on käyttökelpoista käytettyä tavaraa. Esimerkiksi jotkut matkapuhelinyhtiöt jo myyvät kehitysmaihin kunnostettuja käytettyjä matkapuhelimia kohtuuhinnalla ja antavat niille takuun. Johtavat matkapuhelinvalmistajat ovat myös luvanneet tehdä Baselin sopimuksen puitteissa yhteistyötä jätehuollon parantamiseksi. Unepin mukaan elektroniikkajätteiden käsittelyn parantaminen edellyttää maailmanlaajuista strategiaa, jossa jätevirrat ovat tiedossa, ennustettavissa ja jäljitettävissä. Tieto syntyvistä jätteistä auttaa myös kitkemään laitonta jätekauppaa. Norsunluurannikon jäteskandaali puhuttaa Nairobin kokouksessa keskustellaan myös keinoista estää ongelmajätteiden vienti kehitysmaihin sekä kehitysmaiden vaatimuksista saada lisätukea jätehuoltonsa kehittämiseen. Lisäpontta neuvotteluille antaa Norsunluurannikon loppukesäinen myrkkyskandaali, jossa hollantilaisyhtiön Probo Koala -alus dumppasi tuhoisin seurauksin myrkyllisiä jätteitään Abidjanin kaupunkiin. Unepin mukaan tuore selvitys viittaa siihen, että laiton jätevienti on maailmalla kasvussa. Järjestö korostaa, että lait yksin eivät riitä, vaan ne ovat vain niin vahvoja kuin toimeenpanomekanismit ja hallitusten tahto toimia. Unep huomauttaa myös, että jäteongelman ratkaisemiseksi olisi vähennettävä jätteiden syntyä jo tuotannossa sekä parannettava kierrätystä. Vaarallisten jätteiden siirtoa koskeva Baselin sopimus tuli voimaan vuonna 1992 ja sen on ratifioinut 168 maata. Sopimuksen tavoitteena on minimoida vaarallisten jätteiden syntyä sekä niiden siirtoa maasta toiseen sekä auttaa kehitysmaita kehittämään jätehuoltoaan. YLE24 Baselin sopimuksen sivut (siirryt toiseen palveluun)