Kuntauudistus eteni

Paljon puhuttu kunta- ja palvelurakenneuudistus sai muotonsa kesällä 2006, kun pitkään uurastettu puitelaki valmistui. Kesän ja syksyn mittaan kuntakenttää kuohutti myös Helsingin ja Sipoon aluekiista. Vuoden 2006 satoa olivat myös vuoden 2007 alun 14 kuntaliitosta, joissa oli mukana 30 kuntaa.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vuotta 2007 voidaan pitää tilastojen valossa kuntaliitosten vuotena: vuonna 2005 toteutui 10 kuntaliitosta, mutta edellinen kuntaliitosten suma ja samalla kuntien määrän pudotus osuu 1970-luvulle. Vuoden 2007 alusta kuntien määrä laski 431:stä 417:ään. Vuonna 1972 kuntia oli vielä 512 kappaletta, mutta vuoteen 1977 mennessä niiden määrä romahti 464:ään. Tämän jälkeen lasku oli pitkään tasaista, mutta 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen kunta- ja palvelurakenneuudistuksineen on tuonut uuden notkahduksen. Vuoden 2006 ainokainen toteutunut kuntaliitos oli Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen Rovaniemen kaupungiksi. Uusi puitelaki ei tuonut pakkoliitoksia - vielä Kunta- ja alueministeri Hannes Mannisen (kesk) johtama työryhmä sorvasi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakia hartaasti kevään kuukaudet, ja puolueet pääsivät sopuun uudistuksesta juhannuksen jälkeen.

Uudistuksen valmistumista hankaloittivat päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n erilaiset näkemykset kuntaliitoksista. Keskusta vastusti kuntien pakkoliitoksia ja kannatti sitä, että palveluyhteistyötä parannettaisiin yli kuntarajojen. SDP taas olisi ollut herkempi tekemään heti kuntien pakkoliitoksia palveluiden parantamiseksi ja kuntatalouden kohentamiseksi.

Puitelaki valmistui - kuntauudistus nytkähti eteenpäin

Asiassa päädyttiin kompromissiratkaisuun: Kuntauudistuksen puitelaki ei toistaiseksi velvoittanut kuntia keskenään pakkoliitoksiin, mutta heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien tilanne päätettiin kartoittaa uudestaan vuonna 2009, jolloin vakavissa talousvaikeuksissa olevia kuntia voitaisiin ajaa pakkoliitoksiin. Puitelaki tarjosi myös vapaaehtoisesti toisiinsa liittyville kunnille taloudellisia porkkanoita. Lain pääarkkitehti, kuntaministeri Manninen totesikin heti esityksen valmistuttua sen nimenomaan houkuttelevan kuntia liitoksiin. Oppositio katsoi hallituspuolueiden puitelakiesityksen olevan laimea: sen mukaan SDP ja keskusta vain torjuivat toistensa tavoitteet. Kokoomus syytti hallitusta vetkuttelusta, koska puitelaki ei puuttunut suurimmissakaan talousvaikeuksissa olevien kuntien tilanteeseen heti. Kuntien yhteistyötä parannettava Uudistuksessa esitettiin pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksille ympäryskuntineen velvoitetta parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä. Lakiesitys linjasi myös vähimmäisasukasluvut mm. perusterveydenhuollosta vastaaville alueille. Perusterveydenhuollosta tai siihen liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtivan kunnan tai yhteistoiminta-alueen minimikoko olisi 20 000 asukasta. Ammatillista peruskoulutusta järjestettäessä minimikoko olisi 50 000 asukasta. Esitys antoi kunnille vuoden 2007 kesäkuun loppuun asti aikaa suunnitella uudistuksen vaatimat toimet. Pääkaupunkiseutu ja laissa mainitut kaupunkiseudut määrättiin laatimaan maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluiden käyttöä koskevat suunnitelmansa elokuun 2007 loppuun mennessä. Helsinki ja Sipoo tukkanuottasilla

Helsinki ilmoitti kesällä haluavansa pääkaupunkiseudun kasvun ja kilpailukyvyn nimissä laajentua itään liittämällä Sipoon kunnasta 50 neliökilometrin alueen itseensä. Yhteisrajan saamiseksi Vantaalta täytyisi ottaa ns. Vesterkullan kiila, jonka luovutuksen Vantaan valtuusto siunasi joulukuussa.

Sipoo ei ollut halukas luopumaan parhaasta osastaan – rannikosta saaristoineen ja muutamasta omakotitalovaltaisesta asuinalueesta, joilla asuivat kunnan äveriäimmät veronmaksajat.

Valtiovalta suhtautui kuitenkin myönteisesti Helsingin laajenemishankkeeseen. Kiistaa selvittämään asetettiin selvitysmies, Lohjan entinen kaupunginjohtaja Pekka Myllyniemi (sd).

Myllyniemi sai marraskuun lopussa valmiiksi esityksen Itäsalmen, Landbon ja Karhusaaren asuinalueiden sekä Degermossan korpialueen luovuttamisesta Helsingille. Alue oli kokonaisuudessaan noin 30 neliökilometriä eli runsas puolet Helsingin alun perin havittelemasta palasta. Saaristo jäi esityksessä Helsingin alkuperäisestä esityksestä poiketen suurimmaksi osaksi Sipoolle. Sipoo oli tyytymätön esitykseen – se piti Myllyniemeä alun perinkin puolueellisena selvitysmiehenä. Kunta valitti selvityksestä tuoreeltaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtiovalta oli kuitenkin selvitysmiehensä esityksen takana: pääministeri Matti Vanhanen (kesk) lupaili, että alueluovutus nuijittaisiin läpi vielä ennen maalisvaaleja, jolloin liitos astuisi voimaan 2009. Sipoosta Helsinkiin liitettäväksi aiottu alue (siirryt toiseen palveluun) Tietoa ja tilastoja Kuntaliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Virve Tossavainen, YLE Uutiset