1. yle.fi
  2. Uutiset

Näytelmäkirjailija Henrik Ibsenistä löytyy myös koominen puoli

Nukkekoti- ja Hedda Gabler- näytelmien vakava ja kantaaottava henki on yleinen kuva Henrik Ibsenistä ja hänen tuotannostaan.

kulttuuri

Suomessa Ibsenin juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä seminaarissa vieraillut Tukholman yliopiston teatteri- ja tanssin tutkimuksenlaitoksen professori Sven Åke Heed kuitenkin kertoo, että Ibsenin näytelmissä on paljon koomisuutta.

Heed on tutkimuksessaan selvittänyt muutoksia Ibsenin esitystraditiossa. Hänen mukaansa 1900-luvun alussa Ibsenin koominen puoli kadotettiin.

- Erityisesti ruotsalainen ohjaaja August Lindberg sekä saksalainen Max Reinhardt painottivat yksipuolisesti Ibsenin traagista ulottuvuutta, ja he esittivät Ibsenin teoksia sentimentaalisesti ja melankolisesti.

Heedin mielestä Lindberg ja Reindhart ohjatessaan Ibseniä ajan hengen mukaisesti tekivät Ibsenistä vakavan, traagisen näytelmäkirjailijan. Juuri kuuluisien ohjaajien kädenjälki muokkasi käsitystä Ibsenistä.

Nykyohjaajat tuoneet koomisuutta esille Saksalainen Frank Castorf on pohjannut omat esityksensä puhtaasti Ibsenin tekstiin, sen sijaan että olisi seurannut aiempien ohjaajien tuotantoja ja käsityksiä. - Castorfin ohjaama Ibsenin näytelmä Merentytär olikin hervottoman hauska, mainitsee Sven Åke Heed. Heed mainitsee myös traditionaalisemman ohjaajan Ingmar Bergmanin. - Bergman on aina pyrkinyt tuomaan esiin ei-realistisen, ei-naturalistisen puolen Ibsenistä. Ingmar Bergman nosti esiin tragedian ja komedian päällekkäisyyden. Heed antaa esimerkkinä Bergmanin viimeisimmän teatterituotannon vuodelta 2002. - Bergman kuvasi Ibsenin Kummittelijat -näytelmän päähenkilön sirkusklovnina, jolla oli valkoinen naama ja pellen punainen nenä. Heedin mukaan Bergman yhdisteli sirkuksen elementtejä näytelmän vakaviin teemoihin. - Tämä toi esille Ibsen näytelmiin kirjoitetun tragedian ja komedian päällekkäisyyden. Radion kulttuuriuutiset

Lue seuraavaksi