Augusto Pinochet 1915 - 2006

Ulkomaat

Augusto Pinochet Ugarte syntyi 26.11. 1915 Valparaisossa keskiluokkaiseen perheeseen. Isä oli tullivirkailija.

Äiti rohkaisi Augustoa sotilasuralle, ja myös vaimo Lucia, jonka kanssa Pinochet sai kolme tytärtä ja kaksi poikaa, tuki armeijaan halunnutta miestään. Pinochet valmistui sotilaskoulusta luutnantiksi 1936 ja eteni upseerina ilman poliittisia intohimoja. Maalleen uskollinen sotilas oli muun muassa kouluttajana Chilen sotilasakatemiassa.

Vuonna 1953 Pinochet komennettiin Pohjois-Chileen hajottamaan kommunistiryhmiä. Hän toimi myös vankileirin johtajana.

Pinochet ehti kirjoittautua yliopistoon lukemaan lakiakin, mutta opinnot keskeytyivät sotilaskomennukseen. Hallitukset vaihtuivat Chilessä ilman suurta dramatiikkaa, ja Pinochet hoiti työtänsä. Vuonna 1968 hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi.

Chilen tilanne kuitenkin muuttui, kun vuonna 1970 presidentiksi valittu Salvador Alliende alkoi toteuttaa sosialistista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka sisälsi laajan kansallistamisohjelman. Valtiolle siirrettiin muun muassa yhdysvaltalaisomistuksessa olleita kaivoksia ja muita ulkomaalaisjohtoisia yrityksiä. Yhdysvallat ei katsonut hyvällä sosialismin leviämistä omalla pallonpuoliskollaan.

Kun palkkoja korotettiin ja hinnat pidettiin alhaalla, kulutus ja työllisyys kasvoivat Chilessä. Sosialistihallitus olikin suosittu, kunnes vuonna 1972 alkoi talouden alamäki. Hallituksen yritykset lisätä kulutusta johtivat hyperinflaatioon.

Sosialistit voittivat maaliskuun 1973 vaalit pulmista huolimatta. Hallituksella oli kuitenkin jo paljon vastustajia. Mielenosoitukset olivat jatkuvia. Allende arvioi väärin Pinochetin luotettavuuden

Samaan aikaan neutraalina ammattisotilaana pidetty Pinochet pääsi mukaan armeijan ylimpään johtoon. Hän ei vieläkään osoittanut poliittisia intohimoja. Presidentti Allende piti Pinochetia luotettavana henkilönä ja sopivana armeijan ylipäälliköksi. Pinochet nimitettiin virkaan 23. elokuuta 1973.

Allende arvioi kuitenkin väärin. Syyskuun 11. päivänä Pinochetin johtama sotilasjuntta kaappasi vallan. Allende kuoli kaappauksessa, jolla oli armeijan kaikkien aselajien tuki. Maailmalle levisivät tv-kuvat panssareista Santiagon presidentinpalatsilla ja tylyilmeisestä juntasta, jonka keskushahmo oli kenraali Augosto Pinochet mustat lasit päässään.

Juntta lopetti parlamentin toiminnan ja kielsi sekä puolueiden että ammatti yhdistysten toiminnan. Pian maata kiersi Kuoleman karavaaniksi kutsuttu armeijan yksikkö, joka murhasi ainakin 72 sotilasjuntan vastustajaa.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n mukaan ainakin 250 000 ihmistä pidätettiin kaappauksen jälkeisinä kuukausina. Arviolta 3 000 ihmistä tapettiin 1970- luvun mittaan poliittisista syistä. Monia kidutettiin vankiloissa. Tuhannet chileläiset pakenivat ulkomaille. Suomeen saapui 182 chileläistä pakolaista vuosina 1973 - 1977. CIA:lla lienee ollut osuutensa kaappauksessa

Tiedot Yhdysvaltain hallituksen osuudesta Chilen vallankaappaukseen ovat ristiriitaisia. Tiedustelupalvelu CIA on kiistänyt sekaantumisen, mutta dokumenttilähteiden perusteella presidentti Richard Nixonin hallinto tuki Allenden vastaisia toimia Chilessä jo 1970-luvun alussa. CIA:n on osoitettu pitäneen yhteyttä myös juntan pahamaineiseen salaiseen poliisiin Dinaan.

Washington myös jarrutti Allenden aikana Chilen lainoitusta. Sen epäillään lisäksi antaneen rahaa upseereille.

Pinochet perusteli vallankaappausta isänmaansa pelastamisella kommunismilta ja kaaokselta. Hän kumosi Allenden hallinnon aloittamat kansallistamistoimet. Samalla talouselämä sai vapauksia. Kun talous tokeni ja vakaus palasi, moni chileläinen näytti tukevan presidentiksi nimitetyn kenraalin linjaa.

Opposition ääni alkoi kuitenkin kuulua 1980-luvulla. Vasemmisto järjestäytyi uudestaan ja alkoi järjestää mielenosoituksia. Vuonna 1986 Pinochet selvisi täpärästi murhayrityksestä, jossa kuoli viisi turvamiestä.

Vuonna 1988 Chilessä pidettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin, sallitaanko presidentinvaaleissa muita ehdokkaita kuin Pinochet. Pinochet hävisi kansanäänestyksen, ja seuraavan vuoden presidentinvaalit voitti Patricio Aylwin Azocar.

Vastahakoinen kenraali jätti paikkansa vuonna 1990, mutta jäi armeijan komentajaksi. Armeijan ylipäällikkyys suojeli häntä ihmisoikeusrikkomussyytteiltä ja antoi yhä mahdollisuudet estää radikaalit poliittiset muutokset maassa. Hän jätti armeijan vuonna 1998, mutta siirtyi elinikäiseksi senaattoriksi.

Viimeiset vuodet Pinochet yritettiin saada oikeuteen Lokakuussa 1998 Augusto Pinochet oli Lontoossa, jossa hän oli vieraillut useasti ennenkin. Hän makasi yksityissairaalassa lääketokkurassa selkäleikkauksen jälkeen, kun poliisi pidätti hänet espanjalaisen tuomarin Baltasar Garzonin pyynnöstä. Garzon halusi Pinochetin Espanjaan oikeuteen vastaamaan vuosien 1973 - 1990 ihmisoikeusrikkomuksista.

Pidätys johti vuosi ja neljä kuukautta kestäneeseen kotiarestiin, jonka aikana oikeusasteet puntaroivat Pinochetin pidätyksen laillisuutta. Brittihallituskin sai hikoilla tapauksen takia. Lopulta sisäministeri Jack Straw päätti maaliskuussa 2000, ettei Pinochetia luovuteta Espanjaan.

Brittilääkärien mukaan Pinochet oli liian huonossa kunnossa oikeussaliin. Hänen kerrottiin sairastavan dementiaa ja sokeritautia. Pyörätuolissa viety kenraali näyttikin huonokuntoiselta. Kun Pinochet pääsi takaisin Chileen, hän kuitenkin nousi lentokentällä pyörätuolista ja käveli hymyillen sukulaistensa ja sotilasjohdon luokse.

Viimeiset vuodet Chilessä yritettiin saada ikääntyvä Pinochet vastaamaan oikeuteen. Asianajajat onnistuivat estämään sen, mutta vielä tämän vuoden lokakuussa oikeus määräsi hänet kertaalleen kotiarestiin.

Jälkikäteen on esitetty, että Chilen vallankaappaus olisi ollut turha oikeiston tavoitteiden kannalta, sillä sosialistihallitus olisi kaatunut myös markkinavoimien painostukseen.

Pinochet antoi kaappaukselle kasvot. Hän jäi toisten historiaan hirviönä ja toisten historiaan maansa pelastajana. Itse hän ilmoitti viimeiseen saakka rakastaneensa maataan yli kaiken.

Lähteet: YLE Uutiset