Suomi-palkinnolla kiitos eettisyyden ja perinteiden vaalimiselle

Seitsemän eri kulttuurialan edustajaa on saanut tämän vuoden Suomi-palkinnon. Tunnustuksen saivat muun muassa kalevalaisuuden monitoimimies Markku Nieminen sekä kierrätystavarasta muodikkaita vaatteita valmistava kulttuurivientiyritys Globe Hope.

kulttuuri

Valtiovallan jakaman Suomi-palkinnon arvo nousi tänä vuonna hieman yli 26 000 euroon ja se on nyt yksi maan suurimmista. Palkinto annetaan kiitoksena taiteellisesta luomistyöstä tai merkittävästä taiteellisesta urasta. Suomi-palkinnon saivat Markku Niemisen ja Globe Hopen lisäksi kirjailija Bengt Ahlfors, säveltäjä Mikko Heiniö, valokuva- ja mediataiteilija Harri Larjosto, elokuvaohjaaja Auli Mantila sekä kuvataiteilija Marianna Uutinen. Palkintoja on jaettu vuodesta 1993. Design edellä kestävämpään suuntaan Vihtiläisyritys Globe Hope haluaa noudattaa toiminnassaan kolmen e:n filosofiaa: esteettisyyttä, eettisyyttä ja ekologisuutta. Se valmistaa vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita käyttämällä jo kerran käsiteltyjä materiaaleja uudelleen. - Niin idealisti en ole, että uskoisin että kulutusta voidaan vähentää, mutta sen suuntaa voidaan muuttaa, Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala sanoo. Muutaman viime vuoden aikana Lukkalan mielestä on tapahtunut muutos eettisempään ja ekologisempaan ilmapiiriin. - Olemme palaamassa vanhaan, kerskakulutusta edeltäneeseen aikaan. Ja eihän meillä tosiasiassa ole vaihtoehtoakaan kaatopaikkojen täyttyessä ja luonnonvarojen ehtyessä, Lukkala sanoo. Globe Hope palkittiin innovatiivisesta, kierrätyksen ja sarjatuotannon yhdistävästä konseptistaan. Perusteluissa ei unohdettu itse tuotteidenkaan tärkeyttä: niitä kehutaan laadukkaaksi, raikkaaksi ja mukavaksi arkimuodiksi. Lönnrotin jalanjäljillä

Valtio palkitsi perinteenkerääjä, kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemisen työstään laajan Karjalan ja Suomen välisen kulttuuriyhteistyön hyväksi.

Niemistä kiitetään Lönnrotin kaltaiseksi periksiantamattomaksi ja aikaansaavaksi kalevalaisuuden monitoimimieheksi. Nieminen on erityisen mielissään, että valtiovalta on huomannut työn tärkeyden.

- Esimerkiksi Samuli Paulaharju ei elinaikanaan ehtinyt palkintoja saada. Itse olen äidinmaidosta ja isän verestä innoituksen työhöni saanut, hän kertoo viime vuosisadan alussa Pohjois-Pohjanmaalla kansanperinnettä keräänneestä Paulaharjusta.

Valtio kiittää, että että Nieminen on aktiivisuudellaan pystynyt vaikuttamaan siihen, että runokylät Vienan Karjalassa ovat alkaneet elpyä.

- Kylien hyvinvointi on elinehto perinteisen kulttuurin säilymiselle. Ja kylien kannalta olennaista on se, että töitä löytyy, kuhmolaisen Juminkeko-säätiön puheenjohtajana toimiva Nieminen sanoo ja kertoo kyliin perustetuista sahoista ja veneveistämöistä.

Työ on ollut pitkäjänteistä: Nieminen itse aloitti keruutyön erikoisluvilla jo ennen Neuvostoliiton romahtamista. Aikaa ja sinnikkyyttä vaati myös Paanajärven kylä, jota voimalaitoshanke uhkasi. Nyt Paanajärvi on Unescon maailmanperintölistalla.

Lähteet: YLE Uutiset