Uusoikeistolaisuus nousussa Latinalaisen Amerikan eteläkärjessä

Huolimatta kahdesta demokratian vuosikymmenestä, jotka nujersivat sotilasdiktatuurien mahdollisuuden Latinalaisen Amerikan eteläkärjessä, diktatuurin peto nostaa yhä päätään. Sen kynnet ja hampaat ovat yhä tallella. Argentiinassa Buenos Airesissa diktatuurin ideologia näkyy suorana toimintana.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Argentiinassa päättynyt vuosi elettiin politisoituneessa ilmapiirissä. Ulkopoliittisia suhteita hiersi kiista Uruguayn kanssa Metsä-Botnian sellutehtaasta maiden rajalla. Maan sisäistä ilmapiiriä kiristi se, että maa teki täyskäännöksen ihmisoikeuspolitiikassa. Se herätti henkiin diktatuurin pedon, jonka uhka tuntuu nyt yhteiskunnassa pelkona ja avuttomuutena.

Kyse ei ole vallankaappauksen uhasta, vaan siitä, että kenraali Jorge Videlan johtaman diktatuurin (1976-1983) ideologia ja toimintatavat eivät ole kadonneet perheistä, jotka tukivat niitä kolmekymmentä vuotta sitten. Buenos Airesin poliisivoimissa on yhä 9000 juntan poliisissa palvellutta henkilöä. Demokratian ja ihmisoikeuksien pilkkaa on yhä junttaa tukeneiden argentiinalaisperheiden kuppikunnissa, ja nyt tämä pilkka on lietsottu toiminnaksi. Diktatuurin haamu on herännyt henkiin viime kuukausina.

Uusoikeistolaisuus näkyy räikeinä rikoksina, sieppauksina, siepattujen kidutuksena ja kansalaisten pelotteluna. Uhkailun kohteeksi joutuvat ne, jotka ovat kertoneet juntan rikoksista tuomioistuimissa eli ihmisoikeusrikosten todistajat. Yksi heistä on siepattu ja ilmeisesti surmattu, toinen todistaja siepattiin ja häntä kidutettiin uudenvuoden alusviikolla. Sieppaajat vapauttivat hänet juuri ennen vuodenvaihdetta.

Siepattu Luis Gerez löytyi sieppauksen jälkeen puolialastomana ja voimakkaassa shokkitilassa Buenos Airesin kadulta. Tapahtuman poliittista merkitystä osoittaa se, että sisäministeri ja terveysministeri tapasivat hänet heti sairaalassa. Presidentti Nestor Kirchner keskusteli myös Gerezin kanssa ja piti asiasta erikoisuutislähetyksen.

Sadat Gerezin kaltaiset todistajat ovat saaneet uhkauskirjeitä ja puhelinsoittoja. Myös tuomareita ja lakimiehiä on uhkailtu. Demokraattinen Argentiina luuli jo, ettei tällaista voi enää tapahtua.

Diktatorisen uusoikeistolaisuuden nousu ja siihen liittyvä rikollisuus on sylkäisy päin argentiinalaisten kasvoja. Sotilasdiktatuurin aikana siepattiin, katosi ja surmattiin ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 30 000 ihmistä. Näistä rikoksista ei likimainkaan ole kyetty nostamaan syytteitä yhtä laajasti, kuin esimerkiksi pienemmässä naapurimaassa Chilessä.

Uusoikeistolaisuus vastine uudelle ihmisoikeuspolitiikalle Uusi aktiivi ihmisoikeuspolitiikka alkoi Argentiinassa presidentti Nestor Kirchnerin noustua valtaan. Sen tulokset näkyvät nyt: diktatuurin salaisen poliisin johtaja Miguel Osvaldo Etchecolatz tuomittiin juntan kauden rikoksista viime syksynä. Oikeusministeri Nilda Garré oli hieman aiemmin määrännyt armeijan ja poliisin arkistot avoimeksi, jotta tutkintatuomarit voivat tutustua niihin. Vasta puoli vuotta sitten – lähes 25 vuotta diktatuurin jälkeen - Kirchner määräsi tutkittavaksi ja kumottavaksi diktatuurihallituksen virkamiesten huippueläkkeet, joita he olivat nauttineet koko demokratian ajan. Kirchner kumosi juntan johtajien ja kiduttajien turvaksi säädetyt armahduslait ja kansainvälisessä ihmisoikeusterminologiassa tunnetun final point -lain. Ne olivat estäneet ihmisoikeusrikossyytteiden nostamisen. Se oli uuden ihmisoikeuspolitiikan alku. Naapurimaassa Chilessä final point -lakia, joka päättää ihmisoikeusrikosten tutkinnan, ei koskaan säädetty, joskin yrityksiä siihen on ollut demokratiankin aikana. Kirchnerin hallituksen aktiivisuus on saanut aikaan vastareaktion, uhkauskirjeet, puhelinsoitot ja sieppaukset. Chilessä puolestaan entisen diktaattorin Augusto Pinochetin kuolema vahvistaa alueella nousussa olevaa uusoikeistolaisuutta. Joidenkin mielestä Pinochetista tuli marttyyri, sillä hän tuhosi marxismin, mutta ei saanut siitä kunniaa. Chilessä on nyt jopa muotia olla Pinochetin poliittisen perinnön vaalija. Uuspinochetilaisuus voi olla ohimenevä muoti-ilmiö tai se voi kanavoitua ajan mittaan uuden puolueen perustamisena. Pinochetin tukijat kohtelivat aggressiivisesti etenkin kansainvälistä lehdistöä kenraalin hautajaisissa, löivät toimittajia ja heittivät heidän mikrofonejaan maahan. Chilen lehdistö on joulun ja uudenvuoden alla julkaissut kenraalia ihannoivia kirjoituksia. Argentiinassa lehdistö pilkkaa Pinochetia avoimesti, mutta kotimaassa myytti caudillosta, joka pelasti kansan marxilaisen mörön hampaista, saa nyt vastakaikua. Vaalivuoden haasteet Sama diktatuurin historian ihannointi ja kauan kytenyt sotilaiden pelko joutua tuomiolle juntan rikoksista ilmenevät Argentiinassa nyt selkeinä rikoksina siviilejä kohtaan. Latinalaisen Amerikan eteläosien sotilasdiktatuurien perintö elää, mutta se ilmenee erilaisissa yhteiskunnissa eri tavoin. Kyse on silti saman historian perinnöstä ja samasta ideologiasta mantereen eteläkärjessä. Sille vapaa kriittinen lehdistö ja itsenäinen tuomioistuinlaitos ovat marxilaisuuden jäänne. Chilessä uuspinochetilaisuus on fanaattisimpia pinochetilaisia henkilöitä lukuun ottamatta rauhallista toimintaa, mutta Argentiinassa uusoikeistolaisuus muuntuu hämäriksi rikoksiksi. Chilessä todistajien sieppauksia, kidutusta ja surmaa on mahdotonta kuvitella. Kokonaisvaltaisesti ihmisoikeuspolitiikkaa on Chilessä vaikeuksistakin huolimatta kehittyneempää kuin missään muualla Latinalaisessa Amerikassa. Argentiinassa se laahaa parikymmentä vuotta Chilen jäljessä. Argentiinassa presidentti Nestor Kirchner, useat poliitikot, katolinen kirkko ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet uuden pelotteluaallon. Presidentin tuoreen lausunnon mukaan ihmisten katoamisia Buenos Airesissa aiotaan jatkossa tutkia järeämmin keinoin eli sieppauksina, ei katoamisina. Poliisien määrää on lisätty paikoin Buenos Airesin asuinalueita ja poliisit ovat Gerezin sieppauksen jälkeen tehneet kymmeniä kotiratsioita sieppaajien löytämiseksi. Poliittisia paineita Kirchnerillä riittää sellussa ja sieppauksissa ja niiden aiheuttamassa sosiaalisessa levottomuudessa. Alkanut vuosi on Argentiinassa vaalivuosi. Patagonian pampalta kotoisin oleva vasemmistoperonisti Kirchner mielii toiselle kaudelle Casa Rosadaan, vaaleanpunaiseen presidentinpalatsiin. Sitä ennen hänen on vastattava vaikeisiin sisä- ja ulkopoliittisiin haasteisiin. Auli Leskinen

Lähteet: Buenos Aires