Sotavankileiriemme olot luultua synkemmät

Venäläisten sotavankien ja siviilien olot Suomen jatkosodan aikaisilla vankileireillä olivat huonommat kuin tähän asti on tiedetty, paljastaa Kansallisarkiston tutkimus.

Kotimaa

Suomalaisilla vankileireillä olleista lähes 90 000 sotilaasta ja siviilistä useampi kuin joka neljäs kuoli. Syynä olivat huonot majoitusolosuhteet, puutteellinen vaatetus, taudit ja ennenkaikkea nälkä. Suomi otti jatkosodan aikana vangiksi yli 60 000 neuvostosotilasta. Heistä lähes 19 000 kuoli vankeudessa. Yksistään vuonna 1942 kuoli 15 000 sotavankia. Koko Suomessa oli tuolloin paha ruokapula, mutta tutkimuksen johtajan Lars Westerlundin mukaan kyse oli myös sotavankihallinnon asenteista.

Lähes tuhat sotavankia koki väkivaltaisen lopun. Osa ammuttiin karkaamisen yhteydessä, osa muuten. Neuvostosiviilejä otettiin vangiksi 24 000, heistä kuoli leireillä 4 500. Tutkimusaineistosta käy ilmi, että kolmasosa kuolleista oli lapsia.

Lasten yleisin kuolinsyy oli aliravitsemus. Siviilivankeja suljettiin lähinnä Petroskoin alueelle perustettuihin yli kymmeneen keskitysleiriin, joita myöhemmin kutsuttiin siirtoleireiksi.

Leirien uhrimäärät on tiedetty jo aiemmin, mutta valtion rahoilla nyt tehtävä virallinen tutkimus antaa uutta tietoa vankien kärsimyksistä. Sotavankien kohtaloita on käyty läpi tutkimalla heistä tehdyt Punaisen ristin arkistokortit. Tutkimus on vielä osin kesken.

Suomi ei kuitenkaan ole poikkeus sodan kokeneiden maiden joukossa ja leirien olot kohenivat sodan loppua kohti, kun korkeisiin kuolleisuuslukuihin kiinnitettiin maailmalla huomiota.

Lähteet: YLE Uutiset