Oudon vuosisadan valottaminen toi vuoden tiedekirja -palkinnon

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Mirkka Lappalaiselle (s. 1975) teoksesta Maailman painavin raha. Kirjoituksia 1600-luvun pohjolasta.

kulttuuri

10 000 euron palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, jotka nimittävät myös voittajan valitsevan raadin.

Viime vuoden tiedekirjoja ruotineen raadin mukaan Maailman painavin raha on merkittävä puheenvuoro Suomessa heikosti tunnetusta 1600-luvusta, oudosta vuosisadasta, joka oli dramaattinen aika uuden ja vanhan maailman välissä. Teos koostuu 13 itsenäisestä, mutta toisiinsa liittyvästä kertomuksesta. Raati kiittää Lappalaisen herättäneen murrosajankohdan eloon kaikessa ristiriitaisuudessaan ja värikylläisyydessään. Raadin mukaan Lappalaisen tekstissä historia elää ja sen merkitys ihmisen elämän perustana tulee konkreettiseksi. Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian assistenttina toimivaa filosofian tohtori Mirkka Lappalaista kehutaan oivaltavaksi kirjoittajaksi ja hyväksi tarinankertojaksi. Valitsijoiden mukaan Lappalaisen liikkuva ja kriittinen ajattelu pukeutuu kirjassa tyylitaitoisiksi ja huumorintajuisiksi lauseiksi. Tieteen popularisoijan tie ei ole helppo Lappalaisen mukaan hyvän tiedekirjan kirjoittaminen vaatii kirjoitusrutiinia ja rohkeutta. - Vaatii kouliintumista ja tottumista rohjeta kirjoittaa populaaristi. Kirjoittajan ei pidä pelätä kasvojen menetystä tiedeyhteisön silmissä. - Pelko on turha, koska niin ei helposti käy. Jos tutkii hyvin, niin ei menetä kasvojaan vaikka kirjoittaisikin populaaristi, vakuuttaa Lappalainen. Koska populaarimpaa tai ilmavammin kirjoitettua tiedettä ei välttämättä arvosteta niin korkealle tutkijapiireissä, niin tiedekirjoja - tai oikeastaan tietokirjoja - kirjoittavat muut kuin tutkijat, Mirkka Lappalainen sanoo. - Tietysti esimerkiksi journalistien kirjoittamat historiateokset voivat olla myös hyviä, mutta paljon on sellaistakin tietokirjallisuutta, joka ei täytä historiankirjoituksen tai lähdekritiikin vaatimuksia, Lappalainen kritisoi. Mirkka Lappalaisen kirjoitus- ja tutkimustyötä on palkittu aiemminkin. Lappalaisen väitöskirjalle Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (2005) myönnettiin ensimmäinen Kaarlo Koskimiehen ja Irma Koskimiehen rahaston väitöskirjapalkinto. Historian ystäväin liitto palkitsi teoksen kunniamaininnalla.

Vuonna 2006 ilmestyneitä tiedekirjoja arvioi raati, johon kuuluivat ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm (Kansalliskirjasto), akatemiaprofessori Riitta Hari (Teknillinen korkeakoulu, Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikkö) ja professori Kari Immonen (kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Työryhmän sihteerinä oli julkaisupäällikkö Eeva-Liisa Aalto (Tieteellisten seurain valtuuskunta). Raadin mukaan viime vuoden tiedekirjojen taso oli korkea.

Lähteet: YLE Uutiset, Radion kulttuuriuutiset