EU-puheenjohtajuus jätti tutkijat hämilleen: Suomen Venäjän-politiikkaan kaivataan aktiivisuutta

Suomen johtavat Venäjän-tutkijat vaativat Suomen panostavan selvästi nykyistä enemmän naapurimaahan. YLE Uutisten tekemässä kyselyssä Venäjän-politiikkaa halutaan nykyistä paljon aktiivisemmaksi, haastavammaksi ja pitkäjänteisemmäksi.

Vaaliuutiset 2008

Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan Suomen Venäjän-suhteiden tavoitteita ja toimintatapoja päättyneen EU-puheenjohtajakauden jälkeen. Suomalaiset ovat olleet tyytyväisiä muun muassa siihen, että puheenjohtajakauden aikana EU tiivistyi Venäjän-politiikassaan.

Asiantuntijat eivät anna kehuja puheenjohtajakauden Venäjä-saavutuksille. Lähes kaksi kolmesta on sitä mieltä, että Suomen Venäjän-saavutuksia on liioiteltu.

Suomea pidetään arkana ja varovaisena Vielä tylympiä tietäjät ovat Suomen yleisestä asennoitumista Venäjään. Kaksi kolmasosaa heistä on sitä mieltä, että Suomi on varovainen ja arka Venäjää koskevissa asioissa. EU-jäsenyyden aikana Suomi on pyrkinyt hoitamaan suhteitaan Venäjään enenevästi unionin kautta. Asiantuntijat ovat tästä ratkaisusta hämmentyneitä. Osa on sitä mieltä, että Suomi on lyönyt laimin kahdenvälisten suhteiden kehittämisen, osan mukaan Suomi ei ole vielä käyttänyt kaikkia korttejaan unionissa. Valtaosa kyselyyn vastanneista tutkijoista korosti, että Venäjä-suhteissaan Suomen pitää toimia sekä kahdenkeskisesti että unionin kautta. Tutkijoiden mukaan ongelmana on kuitenkin se, että EU:lla ei ole selkeää ja yhdenmukaista toimintalinjaa. Pelkkiin kahdenvälisiin suhteisiin ei kukaan kannusta. Vaarana nähdään se, että Suomi menettää Saksan tapaan uskottavuuttaan unionissa, mikä voi olla kohtalokasta, jos ajat huononevat tai uhkaa kriisi: Suomi jää silloin yksin. Venäjään suhtaudutaan kuin ruttoepidemiaan Muutama vastaaja oli turhautunut siihen, että Suomesta on kadonnut Venäjän-tuntemus ja vanhat viisaudet on unohdettu. Ulkoministeriössä on viime vuodet korostettu unioniasioiden hoitamista ja länsimaita, ja samaan aikaan itäasioiden hoitaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, jopa retuperälle. Erään vastaajan mielestä valtiojohto ajelehtii päämäärättömästi hurskaiden ja uskomusten varassa. Toisen asiantuntijan mukaan Suomen Venäjän-politiikka on muuttunut reaktiiviseksi, kun se aiemmin pyrki ennakointiin ja torjuntavoittoihin. Vastauksissa kuvailtiin Suomen ajelehtivan ja elävän haaveillen. Jos toimenpideohjelmia tehdäänkin, niitä ei kuitenkaan toteuteta. Suomen pitäisi vastaajien mielestä hyväksyä Venäjän tasavertaisena partnerina, eikä pelätä sitä kuin ”vaanivaa ruttoepidemiaa”. Kysely osoitettiin 20:lle Suomen ja Venäjän suhteita tuntevalle asiantuntijalle. Heistä 15 vastasi. Vastaajien joukossa oli asiantuntijoita yliopistoista, ministeriöistä, Ulkopoliittisesta instituutista, Suomen Pankista ja Sitrasta. Tuomioja paheksuu kyselyä Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) paheksuu YLE Uutisten Venäjän-tutkijoille tekemää kyselyä. Tuomiojan mielestä tutkijoille esitetyt kysymykset ovat olleet selvästi asenteellisia, Tuomioja kirjoitti sunnuntai-iltana verkkopäiväkirjassaan. Ulkoministeri sanoo hyväksyvänsä asiallisen kritiikin ja sanoo olevansa valmis keskustelemaan jokaisen 15 tutkijan kanssa asiasta, mutta YLE Uutisten "tutkimuksen" kommentoinnissa hän ei näe mieltä. Tuomiojan mielestä kyselyssä saadaan sellaisia vastauksia, kuin mitä on tilattu. Olli Ainola

Lähteet: YLE Uutiset