Kung Karls Jakt kertoo 1800-luvun radikaaleista aatteista

Fredrik Paciuksen säveltämä ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys esittelee aikansa radikaaleja poliittisia aatteita. Teos saa Kansallisoopperassa ensi-iltansa perjantaina.

kulttuuri

Kung Karls Jakt on ensimmäinen suomalainen ooppera, joka kantaesitettiin vuonna 1852. Kansallisoopperassa teos esitetään alkukielellä ruotsiksi. Ohjaus yhdistelee eri aikakausia, teoksen syntyajankohdasta 1800-luvulta tähän päivään. Itse tarina sijoittuu 1670-luvulle. - Ajanjaksot sekoittuvat jo Zacharias Topeliuksen kirjoittamassa libretossa. Nämä markkinaviihdyttäjät puhuvat ja laulavat asioista, jotka eivät mitenkään voi olla mahdollisia 1600-luvulla, sanoo oopperan ohjaaja Joachim Groth. - Siellä mainitaan Napoleonista, Waterloosta, Tegneristä ja niin edelleen. Jos Topelius sallii omassa tekstissään tällaiset anakronismit, niin minäkin voin sallia sen, ohjaaja toteaa. Topelius kätki aatteet naiiviin tarinaan Oli uskaliasta kirjoittaa isänmaallisuutta ylistävä ooppera, mutta Topelius osasi kätkeä aatteet naiivilta vaikuttavaan tarinaan. - Tällä 1600-luvun tarinalla ei ole muuta todellisuuspohjaa, kuin että kuningas todella metsästi Ahvenanmaalla 1600-luvun lopulla. Kaikki muu on tyypillistä Topelius-aihetta: kansan keskuudesta nousee nuori tyttö pelastamaan kuninkaan ja saa lahjaksi mitä tahansa. Tämä on paitsi tyypillinen kansantarina, myös tyypillinen topeliaaninen kertomus, valaisee ohjaaja Groth. Ooppera ottaa kantaa naisen asemaan sekä kansan ja valtaeliitin välisiin suhteisiin. - Topelius oli ristiriitainen henkilö: hän oli hyvin liberaali mitä tulee naisten ja kansan oikeuksiin, mutta toisaalta sillä tavoin uskonnollinen ja vanhoillinen, että hänelle yksinvalta merkitsi paljon. Hän oli ilman muuta kuuliainen tsaarille. 1800-luvulla oltiin kansan puolella Groth sanoo, että Topeliuksen teksteissä roistot ovat aina ylimystön ja aateliston edustajia. He edustavat omahyväisyyttä ja ahneutta, kansa uskollisuutta ja hyvyyttä. - Kysymys kansan identiteetistä oli 1800-luvun ajatus, 1600-luvulla se ei ollut mitenkään esillä. Kansan ja virkavallan yhteentörmäys oli hyvin tyypillinen tuolle ajalle. 1848 oli hullu vuosi, jolloin tapahtui kansannousuja eri puolille Eurooppaa. Tämä ooppera syntyi pari vuotta tämän jälkeen, kertoo Joachim Groth. Kung Karls Jakt - Kaarle-kuninkaan metsästys on ensimmäinen suomalainen ooppera. Se kantaesitettiin vuonna 1852, jolloin Suomi oli kaukana Euroopan keskuksista. - Suomi kykeni kuitenkin tuottamaan oman kokoillan oopperan, joka pystyi hyvin kilpailemaan tuon ajan säveltäjien kanssa, sanoo Kaarle-kuninkaan metsästyksen vuonna 1991 levyttänyt emerituskapellimestari Ulf Söderblom. Fredric Paciuksen Kung Karls Jakt saa ensi-iltansa perjantaina. Teoksen johtaa kapellimestari Jan Söderblom. Radion kulttuuriuutiset Laajan Topelius-hankkeen kotisivut avattiin (siirryt toiseen palveluun) Kansallisooppera (siirryt toiseen palveluun)