Näytelmä lehtikeisari Urpo Lahtisesta paljastaa ihmisen julkimon takaa

Lehtikustantaja ja taiteenkeräilijä Urpo Lahtisen elämästä dramatisoitu näytelmä sai kantaesityksensä torstaina Tampereen Työväen Teatterissa. Jorma Kairimon kirjoittama ja Pentti Kotkaniemen ohjaama Lehtikeisari käy läpi Urpo Lahtisen vaiheita niin yksityiselämässä kuin kustannusmaailmassa neljän vuosikymmenen aikana.

kulttuuri

Urpo Lahtisesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Ehkä lähimpänä totuutta liikutaan Kalevi Kalemaan viime keväänä ilmestyneessä kirjassa. Lehtikeisarin ohjaaja Pentti Kotkaniemi lupaa, että myös näytelmässä päästään lähelle toiveita, pettymyksiä ja masennusta.

- Kyllä teatterin vahvin puoli aina on se, että näyttämölle tulee ihminen jonka pitäisi olla suuri iloineen ja suruineen. Teatterin pitäisi aina olla tehokkaampi keino näiden ilojen ja surujen ilmaisemisessa ja ihmisen lähelle pääsemisessä kuin dokumentäärinen elämäkerta, Kotkaniemi jyvaa

Vuonna 1994 kuolleen kustantajan ja taiteenkerääjän Urpo Lahtisen nimi elää julkisuudessa edelleen perintöriitojen ja mittavaa taidekokoelmaa koskevan kiistan takia. Tähän ei kuitenkaan Tampereen työväenteatterin näytelmässä puututa, vaan pysytellään suomalaisen sensaatiolehdistön isänä tunnetun Lahtisen värikkäissä elämänkäänteissä.

Kotkassa elokuva-arvostelijana ja toimittajana aloittanut Lahtinen suututti sanomalehtipiirit perustamalla ensimmäisen suomalaisen ilmaisjakelulehden Tamperelaisen vuonna 1957. Kaksi vuotta myöhemmin sodanjälkeisen ahtaan elämänmallin ravistelun aloitti Hymy-lehti, jonka levikki suurimmillaan oli peräti puoli miljoonaa.

- Tavallisesta sanomalehtimiehestä tuli kustantaja. Oltiin totuttu siihen, että rahan valta on niin suuri, että kustantajaksi lehtimies ei koskaan pääse, ohjaaja Kotkaniemi sanoo.

Porttikielto viralliseen eliittiin Urpo Lahtinen omisti Lehtimiehet -yhtiönsä kautta parhaimmilalaan 30 lehteä ja Pohjoismaiden suurimman kirjapainon. Vaikka Urpo Lahtinen oli myös intomielinen taiteen keräilijä, seikkailija ja kulttuuripersoona, Hymy-lehden mukanaan tuoma maine seurasi häntä koko elämän ajan. - Hänellä oli vahvasti työväenluokan tausta, hänen isänsä oli pasifisti ja sosialidemokraatti. Kyllähän hän oli hyvin vahvasti pienen ihmisen puolella tiettyyn rajaan asti. Hän oli sitä mieltä, että hän tekee oikeutta vähäosaisille. Häntä loukkasi koko ikänsä se että hän ei saanut mielestään ansaitsemaansa arvostusta niiltä, joilta hän sitä halusi eli valtaa pitävältä eliitiltä, sanoo ohjaaja Pentti Kotkaniemi. Kotkaniemi kertoo tapauksesta, joka kuvaa Lahtisen suhdetta Suomen viralliseen eliittiin. - Hänelle kävi niin että hänen piti mennä ystävänsä Armi Ratian kesäjuhliin Bökarsiin, johon oli tulossa myös silloinen tasavallan päämies Urho Kekkonen. Armi Ratia sai kirjeen presidentin kansliasta, jossa adjutantti ilmoitti, että mikäli kustantaja Lahtinen tulee juhliin, niin tasavallan presidentti jää pois. YLE Uutiset