Virastotekstiä suolletaan ajanpuutteen ja mallien takia

Tuoreessa väitöskirjassaan Tekstit viraston käytössä tutkija Ulla Tiililä on selvittänyt virastotekstien syntyprosessia. Hänen mukaansa virastojen työntekijät eivät juuri pääse vaikuttamaan virastojen teksteihin, koska he koostavat ne valmiiden fraasien pohjalta.

kulttuuri

"Myönnetään / vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna / vapaa-ajan matkat taksia käyttäen /16 / yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa." Tässä esimerkki myönteisestä etuuspäätöksestä, joka koostuu mallifraaseista.

Ulla Tiililä sanoo, että virastojen työntekijöiltä puuttuu aikaa ja rauhaa, jotta tekstistä saisi yhtenäisen ja luettavan.

- Tekstit tehdään valmiista mallikatkelmista. Niitä laadittaessa täytyy kahlata läpi pino muita asiakirjoja, hän kertoo.

Virkakielen standardointi pahentaa asiaa Virkatekstien kieleen on vaikuttanut lakiteksti. Tiililän mukaan esimerkiksi etuuspäätöksissä on suoria pätkiä laista. Suunnitelmateksteihin taas voi tulla ilmaisuja tutkimuksen kielestä. Suurempi ongelma tekstien kannalta on kuitenkin se, että kirjoitusohjeet tulevat virkailijoille ylemmältä taholta. - Kirjoittajat käyttävät mallikatkelmia eli valmiita fraaseja, jotka on laadittu viraston ylätasolla. Viraston ylätasolla ei kuitenkaan olla juurikaan kontaktissa asiakaskuntaan, ja kielikin on sen vuoksi abstraktimpaa ja käsitteellisempää kuin mitä asiakaspalvelija kirjoittaisi, Tiililä sanoo. - Asiakastyöntekijät joutuvat yhä enemmän käyttämään kieltä, johon he eivät voi vaikuttaa. Tämä kielen standardointi tulee lisääntymään, kun asiakirjatuotanto kasvaa. Tiililän mielestä ensimmäiseksi pitäisikin kartoittaa, kuka teksteistä on vastuussa. - Kielikoulutukseen laitetaan monesti ne, jotka koostavat tekstit ja laittavat niihin allekirjoituksen. Kursseilla he sanovat, etteivät voi teksteille mitään, koska ne tulevat asiakastietojärjestelmistä. On hämmästyttävää, miten kielikoulutus kohdentuu virastotasollakin väärin. Toiminta kätkeytyy kielen taakse

Vaikka laadittavien papereiden ja dokumenttien määrä vain kasvaa, ei virkakielen kehittäminen ole mahdotonta. Tutkimuksen myötä esimerkiksi lehdistötiedotteiden kieli on kehittynyt.

- Eli on myös virkatekstejä, jotka ovat kehittyneet. Mutta ne ovat markkinoivia tekstejä.

Kertooko virkatekstien epäselvyys siis siitä, että kieltä itsessään ei arvosteta?

- Usein ajatellaan, että kieli on pintailmiö ja jotenkin isänmaallinen, kansalliseen kulttuuriin liittyvä asia. Ei nähdä, miten syvällisesti se on jokapäiväisen toiminnan keskeinen osa: että jos puhutaan toiminnasta niin päädytään kieleen, jos kielestä, päädytään toimintaan, vastaa Tiililä.

- Kun ihminen tekee yhden asiakirjan toisen pohjalta, hän tekee runsaasti valintoja, ja niissä valinnoissa voi olla virheitä, tai ne painottavat lääkärin lausuntoa ja hakijan ääni jää syrjään.

- Nämä ovat sellaisia vuorovaikutuksen ongelmia, että kun virkakielen ongelmia käydään purkamaan, niin pelkkä sanoihin ja rakenteisiin keskittyminen ei riitä, Ulla Tiililä toteaa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset