Tauno ja Ansa ihastuttavat Tennispalatsissa

Suomalaisen tähteyden aika ulottuu 1920-luvun mykkäelokuvasta 1950-luvun lopulle. Tähtikultin suurimpia nimiä olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo, mutta heidän rinnallaan kansan suosioon nousi liuta muita nimiä. Kultakauden tähtikaarti löytyy jättimäisinä suurennoksina Taidemuseo Tennispalatsin seiniltä perjantaista alkaen.

kulttuuri

Näyttelyä tekemässä olleen Suomen elokuva-arkiston elokuvasihteerin Outi Heiskasen mukaan kotimaisen elokuvan kultakausi alkoi vuonna 1935.

- Merkittävä tekijä oli kyseisenä vuonna ilmestynyt Ansa Ikosen ja Tauno Palon ensimmäinen yhteinen elokuva Kaikki rakastavat, hän sanoo.

Näyttely todistaa myös siitä, että niskavuorimaiset maaseutukuvaukset ovat vain yksi lajityyppi menestyneen suomalaisen elokuvan historiassa. Heiskasen mukaan näyttely muuttaakin olennaisilta osin perinteistä kuvaa elokuviemme miljööstä:

- Usein ajatellaan, että kotimainen elokuva olisi etupäässä heinälatoromantiikkaa ja maaseutuidyllin romantisointia. Esimerkiksi Valentin Vaalan elokuvat ovat nimenomaan kaupunkielokuvia, Heiskanen sanoo.

Elokuvien tähdet näyttäytyvät valkokankaalta myyttisiä sankareita, mutta jokaisen takana on myös oikea arkipäivää elävä ihminen. Tennispalatsin näyttely pyrkii tietoisesti painottamaan glamour-puolta, mutta kolikon kääntöpuoltakaan ei ole täysin unohdettu.

Näyttelyssä kävijä voi halutessaan seurata monitorilta Vaalan Kamerat pyörivät -koostetta, jota Heiskanen kuvaa 1940-luvun vastineeksi nykypäivän elokuvan teosta kertovalle making of -dokumenttiperinteelle. - Tietysti kun elokuvatähtiä juhlitaan suurilla still-valokuvilla niin puhutaan elokuvan glamourista. Kotimaiset elokuvatähdet olivat kuitenkin helpommin lähestyttäviä kuin kansainväliset vastineensa. He olivat hyvin näkyviä Helsingin iltaelämässä ja heitä näki kaupungin kaduilla, Heiskanen toteaa. - Siinä mielessä tähdet olivat Suomessa ehkä kuitenkin vähän maanläheisempiä kuin hollywoodilaisessa jumalikonien palvonnassa. Näyttelyn kuvat herättävät lempeää nostalgiaa niissä ihmisissä, jotka muistavat sen ajan ja ajan elokuvat. Televisio lakkautti tähteyden

Suomalaisen elokuvan tähtikultti koki saman kohtalon kuin muuallakin maailmassa - elokuvan kultakausi päättyi television noustessa maihin.

- Kultaisina vuosina kotimainen elokuva keräsi järjestään 400 000 katsojaa elokuvaa kohden. Ja kuitenkin parhaimpina vuosina tuotettiin yli 20 kotimaista elokuvaa. Nykyään sellaisiin lukuihin päästään enää harvoin, Heiskanen miettii. Siitä eteenpäin televisio on Heiskasen mukaan muokannut tähteyttä vain arkisempaan suuntaan. - Ääripiste on varmaan tosi-tv:n Big Brother ja muut ohjelmat, joissa kuka tahansa voi päästä esille. Silloin kun tähteys on mahdollista kaikille, ei ole enää olemassa tähteyttä. Tekniikkaa eri ajoilta

Tennispalatsin näyttelyssä on tähtinäyttelijöiden valokuvien ohessa nähtävänä elokuvaesineistöä. Kunnon leffafriikki voi halutessaan kokea, miltä tuntui istua elokuvateatterin penkissä 1910-luvulta viime aikoihin.

- Mukana on myös vanhoja elokuvaprojektoreita, joista vanhin laite on otettu käyttöön Kaskisissa 1920-luvulla. Museossa pääsee myös katsomaan, miltä näytti kuuluisan kameramies Felix Forsmanin tarvikelaukku 1940-luvulla.

Tähtien ja tarpeiston lisäksi kolmas aspekti näyttelyssä on elävä kuva itse. Museoon on rakennettu pienoisteatteri, jossa on mahdollista katsoa 10 minuutin kooste kotimaisien klassikkojen kultahetkistä. Heiskanen kertoo, että tarjolla on muun muassa Kulkurin valssia ja Munkkiniemen kreiviä.

- Lisäksi siellä on viiden pienemmän projektorin kooste. Erityisen kiinnostava on viisiminuuttinen kooste siitä, kuinka elokuvatähdet ovat esiintyneet suomalaisissa mainoksissa. Esimerkiksi Hyvon-yhtiön tekstiilejä alusvaatteisillaan jousiampuen mainostava Tapio Rautavaara on ikimuistettava näky.

YLE Uutiset Elävä arkisto: Pätkiä kotimaisesta elokuvahistoriasta (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Elävä arkisto: Suomalaisohjaajia ja -näyttelijöitä