Valtiovarainministeriö hillitsee vaalilupausten tulvaa

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla, joten tulevan vaalikauden hallituksella ei ole varaa uusiin menojen lisäyksiin tai merkittäviin veronalennuksiin, mikäli kestävästä taloudenpidosta pidetään kiinni. VM hillitseekin vaalilupausten tulvaa julkistamassaan raportissa julkisen talouden liikkumavarasta.

Kotimaa

Valtion pääekonomistin Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän mukaan talouskasvu on hiipumassa, mikä yhdessä väestön vanhenemisen ohella kuormittaa kansantaloutta niin merkittävästi, että meno- ja veronkevennyspaineita on hillittävä voimakkaasti.

Työryhmän mielestä talouskasvun hedelmiä on korjattava talteen selvästi nykyistä jämäkämmällä politiikalla, jotta Suomi selviäisi suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä.

Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan Suomen julkinen talous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla.

Veronkevennyksiin tai menojen lisäyksiin ei ole varaa Uusiin menojen lisäyksiin tai veroasteen alennusta merkitseviin veronkevennyksiin ei ole varaa tulevalla vaalikaudella, työryhmä toteaa. Menojen kasvuperintö on niin suuri, että pitkällä aikavälillä Suomen talous on vakavissa vaikeuksissa. Raportissa ei oteta kantaa puolueiden vaalilupauksiin, mutta ministeriön näkemys on kylmä suihku poliitikoille. "Valtiovarainministeriön raportti leikkaa siivet kaikilta puolueiden vaalitavoitteilta", arvioi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila. Pekkarisen työryhmän mukaan väestön vanhenemisen myötä julkinen talous joutuu uuteen, aikaisempaa vaikeampaan tilanteeseen. Eläke- sekä hoito- ja hoivamenot kasvavat kohisten samalla kun työllisten määrä supistuu. Muutos on Suomessa vieläpä suurempi ja nopeampi kuin muissa EU-maissa. Julkista taloutta vahvistettava roimasti Väestön vanhenemisesta johtuvaan rakenteelliseen muutokseen pitää ministeriön mielestä varautua jo nyt kasvattamalla julkisen talouden ylijäämää roimasti nykyisestä. Muun muassa veroja pitää kerätä enemmän kuin menoja niin, että ylijäämä olisi runsas neljä prosenttia kansantuotteesta, kun se nykyisin on noin kolme prosenttia. Yksi prosenttiyksikkö vastaa rahassa kahta miljardia euroa. Luxemburgia ja Irlantia lukuun ottamatta missään muussa Euroopan talous- ja rahaliiton maassa ei ole näin suurta julkisen talouden ylijäämää. Ylijäämää voidaan periaatteessa kerätä joko verotusta kiristämällä tai menoja leikkaamalla. Työryhmä ei ota suoraan kantaa keinoihin, mutta luettelee joukon pehmeämpiä tapoja. Niihin kuuluvat muun muassa maltillinen tuloratkaisu, työurien pidentäminen, työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä aktiivinen työvoimapolitiikka. Jos julkista taloutta ei vahvisteta, Suomea uhkaa paheneva alijäämä 2020-luvun puolivälin jälkeen, raportti varoittaa. Ministeriö kutsuu tätä riskiä "kestävyysvajeeksi". "Otollisin ajankohta kestävyysvajeen korjaamiseksi on sitä paitsi valumassa käsistä", raportissa todetaan. Suuret ikäluokat ovat vielä muutaman vuoden tuottavassa työelämässä, mutta vaalikauden lopulla tapahtuu käänne. Tuolloin työikäisen väestön määrä ja työpanos alkavat supistua. Veronkevennykset eivät enää paranna työllisyyttä

Ministeriön laskelmissa verotusta on varaa keventää vain hitusen - yhteensä noin miljardi euroa. Näin on tehtävä, jotta verotus ei kiristyisi inflaation, ansiotulojen nousun ja lisääntyvien eläkemaksujen vuoksi.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) on raportin liitteeksi tilannut selvityksen veronkevennysten vaikutuksista työllisyyteen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa laadittu selvitys näyttäisi tukevan Sdp:n vaaliohjelmaan kuuluvaa veropoliittista linjausta.

Veroselvityksen mukaan veronkevennysten työllisyysvaikutukset jäävät olennaisesti pienemmiksi kuin päättyvällä vaalikaudella. Näkemys ennakoi käännettä nykyiseen veropolitiikkaan, jossa kevennyksillä on vauhditettu työllisyyttä.

Lähteet: YLE Uutiset