1. yle.fi
  2. Uutiset

Nahkajäteprojekti etsii lietteenkäsittelykeinoja

Nahkateollisuuden lietteen käsittelyyn etsitään uusia taloudellisia menetelmiä. Jätemääriä ja ympäristön kuormitusta on tarkoitus vähentää valtakunnallisesti merkittävällä pilottihankkeella. Osa nahkateollisuuden jätteestä luokitellaan nykyisin ongelmajätteeksi. Siksi suuri osa ei kelpaa kaatopaikalle.

nahkateollisuus
Mies käsittelee koneella nahkaa Ahlskog Leatherin tehtaalla Kruunupyyssä.
Nahan käsittelyä Ahlskog Leatherin tehtaalla Kruunupyyssä.Kalle Niskala / Yle

Kruunupyyläisen Ahlskog Leatherin nahkatehtaan hyllyt pursuavat eri käsittelyvaiheessa olevia värikkäitä nahkoja. Aikanaan ne postitetaan eurooppalaisten muotihuoneiden luomusten raaka-aineeksi. Suloisen pehmeän ja ohuen nahan salaisuus on kromi.

-Lämmönkestokin on kromiparkituissa nahoissa ihan toista luokkaa kuin kasvisparkituissa. Kasvisparkittujen kohdalla päti vielä vanha viisaus siitä, että siellä missä voi sulaa, siellä nahka palaa, kertoo Ahlskog Leather Oy:n tuotantopäällikkö Ilkka Uusitalo.

Nahkaa on parkittu pukineiksi ihmiskunnan iän verran. Vuoden 2006 jätelaki tiukensi tuntuvasti lietettä koskevia määräyksiä. Se pakotti kuivattamaan ja säkittämään välivarastoon kromia ja muita metalleja sisältävän jätteen. Kukaan ei vielä tiedä, mitä kolmen vuoden määräajan jälkeen jätteelle tehdään.

Nahkajätehanke

Keskipohjalaisella nahkajätehankkeella on runsas kaksi vuotta työaikaa ja 250 000 euron budjettia. Sen työ pyörähti vauhtiin vuoden alussa. Osapuolten eli Ekoroskin, Ketekin, nahkatehtaiden ja ympäristökeskuksen, pitäisi napata nahkateollisuuden käyttöön metallien erotusprosessit ja ympäristöä säästävät lietteenkäsittelykeinot.

Ketek pitää hanketta valtakunnallisesti merkittävänä pilottina.Tuloksia voidaan hyödyntää maakunnan ulkopuolella myöhemmin. Jo nyt ohjausryhmässä istuu myös lapualainen nahkatehdas. Nahka-alan jätteidenkäsittelyssä voisi olla mahdollista myös pohjoismainen yhteistyö.

Tutkimuspäällikkö Mirja Anderssonin mukaan uusia ratkaisuja on jo mietitty.

-Ensimmäisenä tulee mieleen Ruotsissa hyödynnetty poltto. Kuivattua tavaraa voidaan polttaa aivan hyvin. Meillä pitäisi vain olla sellaisia laitoksia, joissa poltto on luvallista. Toinen mahdollisuus on kehittää erottelumenetelmät, joilla kromin saa talteen. Silloin jäte kelpaa kaatopaikalle. , kertoo Mirja Andersson.

Tehtaiden erilaisten prosessien takia käsittelymenetelmiä pitäisi olla monia. Laboratorioilla riittää projektin aikana töitä.

Ahlskog luopui parkituksesta

Ahlskogin nahkatehdas on siirtänyt toiselle yritykselle poronnahkojen karvanpoiston ja parkituksen. Sen kohdalla kromipitoinen liete ei ole enää samanlainen ongelma kuin ennen.

- Nahan ohennuksessa ja leikkauksessa kertyvä jäte kelpaa vielä Ekoroskin kaatopaikalle, sanoo Ilkka Uusitalo.

Nyt vauhdittuvan projektin toimiaika ulottuu vuoden 2011 maaliskuun loppuun. Uudistusten ei pitäisi tuoda yrityksille lisäkuluja, pikemminkin päinvastoin. Projektin lupaamat säästöt perustuvat tehokkaisiin prosesseihin.

- Tarvittaisiin sellainen polttolaitos, jolla on lupa hyödyntää jätettä energiaksi, painottaa Mirja Andersson.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa/ Ritva Karhula

Lue seuraavaksi